Suomalaisen jazzin pioneerin Klaus Salmen (1908-1987)  syntymästä tuli 3.12. kuluneeksi sata vuotta. Tämän johdosta järjestettiin Kuopion Musiikkikeskuksessa Kuopioon 1972 muuttaneen ja siellä uudelleen henkiin elvyttäneen legendaarisen Ramblers-orkesterin perustajan Klaus Salmen elämäntyötä käsittelevä seminaari. Seminaaria seuranneessa konsertissa Ramblers-orkesteri ja Kuopion Salonkiorkesteri tulkitsivat Salmen sekä omia sävellyksiä että hänen sovittamaansa musiikkia.

Seminaarin ensimmäisenä luennoijana ollut Matti Laipio kertoi jazzin varhaisvaiheista ja esitteli suomalaisia ja suomaissukuisten muusikoiden esityksiä 1920-1930-luvulta. Laipio väitti jazzin syntyyn liittyneen monenlaisia myyttejä, jotka ovat myöhemmin osoittautuneen vääriksi. Yksi niistä on ollut uskomus. että jazz syntyi pelkästään New Orleansissa. Todellisuudessa jazz ja sen kaltainen musiikki  kehittyi 1900-luvun alussa monissa muissakin USA:n kaupungeissa.

Laipio esitteli musiikkinäyttein mm. ensimmäisen merkittävän suomensukuisen jazzmuusikon, Sylvester ”Hooley”Aholan, joka tosin ei koskaan käynytkään Suomessa. Massachusettsissa syntynyt Ahola vaikutti 1920-luvun puolivälissä New Yorkissa, mistä hän siirtyi 1927 neljäksi vuodeksi Englantiin. Vaikka Ahola ei pitänytkään itseään varsinaisena jazzmuusikkona, silti Laipion esittelemät kaksi Aholan levytystä osoittivat miehen olleen tyylikäs Bix Beiderbecke-vaikutteinen solisti.
Jazzin väitettiin saapuneen Suomeen keväällä 1926 Andania-laivalla tulleiden amerikansuomalaisten muusikoiden mukana. Kuitenkin jazziksi ainakin väitettyä musiikkia oli Suomessa jo 1920-luvun alussa, mm.  jo 1921 ravintola Fenniassa esiintyi King of Jazz-niminen orkesteri. 1920-luvun puolivälissä suomalaisessa jazzissa tapahtui myös  jakautuma haitarijazziin ja ns. hot-jazziin. Nimensä mukaisesti haitarijazz nojasi enemmän kotimaiseen tanssimusiikiperinteeseen, kun taas hot-jazz oli kallellaan angloamerikkalaiseen musiikkiin. 
Andania-laivalla tulleet muusikot, saksofonisti Wilfred ”Tommy” Tuomikoski, kitaristi Leo Adamson ja tuubisti Merle Wilkin olivat mukana Klaus Salmen 1920-luvun lopussa perustamassa Ramblers-orkesterissa, jonka 1931 tekemää ”Muistan sua Elainea.” on pidetty ensimmäisenä suomalaisena jazzlevytyksenä. Laipio tosin kyseenalaisti Elainen aseman esittämällä vaihtoehdoksi 1929 tehtyä Raatikkoon bluesia, jossa on selviä jazzillisia aineksia., joista tosin levyutyksessä vastaa ensisijassa kuopiolaislähtöinen trumpetisti Allu Kosonen. Raatikon esitti Yrjön orkesteri eli Georg, Anatol ja Viktor Gunaropoulosin kokoama orkesteri, jonka laulusolistina oli Markus Rautio eli myöhempi Markus-setä.
Laipion esittelemiä muista musiikkiesimerkkejä olivat lakkalevynä löytynyt Rytmi-Poikien ”Black Panther”, joka osoitti tämän orkesterin olleen 1930-luvun puolivälissä täysin kansainvälistä tasoa. Kansainvälistä yhteistyötä puolestaan edusti Klaus Salmen Tukholmassa 1938 levyttämä Unelmissain oot mun, jonka instumentaaliversiossa  ruotsalainen altisti Charles Redland soitti erinomaisesti.

Kokemuksia Klasusta

Matti Laipion ansiokkaan esityksen jälkeen puheenvuoron käytti uuden Ramblersin perustaja persoonallisuus, pianisti-kapellimestari Jouni Kuronen, perustajasoittaja, kitaristi Pekka Tegelman sekä klarinetisti Rauno Tikkanen, jotka kaikki korostivat Klaus Salmen opettaja- ja harjoittajamerkitystä 1970-luvun nuorille soittajille. Jouni valaisi myös Salmen asemaa maassamme levytuottajana sekä myös havainnollisti live-näyttein Salmen sävellystyyliä laulajatar Kirsi Rissasen kanssa.
Puheenvuoroja käyttivät myös crooner-veteraani Lasse Turunen sekä Meri Tegelman, joka muisteli ihania sunnuntaiaamuherätyksiä Ramblers-harjoitusten alkaessa alakerrassa.
Heikki Tegelman muistutti Klaus Salmen asemasta 1930-luvun Tulenkantaja-liikkeen vaikutuspiirissä. Nuoret kirjailijat ja maalarit pyrkivät Salmen tapaan avaamaan ikkunoita Eurooppaan. Tästä on kirjailija Kjell Westö muistuttanut kuvatessaan Pecka Lutheria, Klausia esikuvanaan pitäen, teoksessaan ”Missä kuljimme kerran”.

Salonkiorkesteri avasi

Kuopion Salonkiorkesteri aloitti konsertin soittamalla Sibeliusta, Aram Hatsaturjanin ja Julius Fucikin musiikkia aitoon 1920-1930-lukujen tyyliin. Tällainen kevyt klassinen musiikki oli Salmellekin tuttua, sillä aikanaan tanssiorkesteritkin soittivat sellaista. Salonkimusiikissa Salmen pasuuna vaihtui hänen ensimmäisenä soittimena olleeseen selloon.

Ramblerseja eri vuosikerroilta

Salonkiorkesterin jälkeen lavalle saapui uusin Ramblers-versio, joka soitti pianisti Jouni Kurosen johdolla seuraavassa kokoonpanossa: klarinetisti Rauno Tikkanen, pasunisti Jari Lehtosaari, kitaristi Esko Hartikainen, vibrafonisti Jarmo Kuronen, basisti Jarmo Hiekkala ja rumpali Marko Salmela. Alkuperäisestä 1975-vuosikerran Ramblersista lavalla duetoivat Lasse Turunen ja Heikki Tegelman. Salissa havaittiin siitä vuosikerrasta myös klarinetisti Arvo Sorri sekä rumpali Jussi Tegelman. Ramblers uusi kokoonpanonsa v. 1978, koska osa soittajista oli muuttanut Afrikaan harjoittamaan rytmimusiikin  jatko-opintoja mukana mm. silloinen kakkoslaulusolisti Matti Tegelman. Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti.
Klaus Salmen sovitukset soivat yhä upeasti taitavien soittajien käsissä. Ellington-harvinaisuuksien ja muiden jazzhelmi-rariteettien lisäksi kuultiin Klaus Salmen omaa sävellystuotantoa mm. Kirsi Rissasen laulamana. Toivottavasti nämä sovitukset tulevat vielä esitettyä muuaallakin julkisesti eivätkä homehdu Viola-arkistossa.
Yleisö otti tilaisuuden kiitettävästi vastaan. Olisin silti toivonut näkeväni hieman enemmään varsinaista kuopiojazzin porukkaa tässä historiallisessa tilaisuudessa.
Kiitokset Jouni Kuroselle ja Anne-Maaret Lamminmäelle tilaisuuden koostamisesta, kuten tietysti myös kaikille soittajille ja Kuopion Musiikikeskukselle.

Teksti: Heikki Tegelman, kuva: Esa Kärki

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti