Baltic Jazzin taiteellinen johtaja Antti Sarpila oli jälleen kerran onnistunut rakentamaan klassisen jazzin ystäville unelmaohjelmiston . Jo 22:n kerran järjestetty tapahtuma jatkoi "oikean jazzfestivaalin" perinteitä. Innokas ja luova 150 henkilön talkooporukka toteutti uudessa Kemiönsaaren kunnassa unohtumattoman, kesän kohokohdan. Dragsfjärd, Västanfjärd ja Kemiö yhtyivät vuoden vaihteessa.

 

 

 

 

 

 

 

Aloitin lauantain iltapäivän tasokkaan swingkavalkaadin seurannan jazzteltassa Monica Aspelundin & Leo Holmgrenin Trion tuokiolla. Kolme vuotta sitten 60 -vuotisjuhlaansa viettänyttä Monicaa kuuntelisi useamminkin. Hän on viime vuosina esiintynyt suurelle yleisölle varsin säästeliäästi. Trion kompista vastasi monien kokoonpanojen luottobasisti Ilkka Hanski ja patteristi Jussi Turhala.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Masuunin pääkonsertissa soitti ensin Maestro Antti Sarpila itse kunnioittaen esikuvansa Benny Goodmanin juhlavuotta. Toukokuun 30 päivänä tuli kuluneeksi Swingin Kuninkaan syntymästä sata vuotta. Anttia säesti kaksi taiturimaista muusikkoa, veljekset Marian ja Mihail Petrescu yhdessä rumpalivirtuoosi Keith Hallin kanssa. Lontoossa syntynyt rocktaustainen Hall asustaa nykyisin Suomessa. Loistelias setti! Kun "Let's Dance" alkoi soida, niin enpä silmät kiinni kuunnellen olisi osannut erottaa onko kyseessä ehta Benny vai ehta Antti.

 

 

 

 

 

 

 

Iltapäivän jazz-iloittelua jatkoi Gunnar "Hacke" Björksten Quintet otsikolla "Three Generations". Eipä voi kuin yhtyä Svenska Dagbladetin viime syyskuiseen tekstiin : "Björkstenin kolme sukupolvea saivat yleisön puoliksi ekstaasiin". Hackella oli mukanaan joukko huippumuusikoita kuten amerikkalainen rumpalivahvistus Ronnie Gardiner sekä yksi Ruotsin eturivin trumpetisteista Karl Olandersson.

 

Lopullisesti "Pajatson tyhjensi" Pentti Lasanen Big Swing Orchestransa kanssa. Big Swing soitti täydellistä BB -soundia yhdeksällä miehellä. - Tänä päivänä täyskokoisen BB -orkesterin kokoaminen ansiomielessä on taloudellinen mahdottomuus, sanoo Jazzlegenda numero 12 . Lähes 60 vuotta kestäneen uransa aikana Lasanen on oppinut tuntemaan lähes kaikki Suomen jazzmuusikot. Näistä hän on valinnut "parhaat päältä" ja tulos on ainutlaatuinen soundi; "Big Swing". Artie Shawn, Glenn Millerin tai Harry Jamesin korvia hyväileviä säveliä täydensi hienosti upeaääninen laulusolisti Annamaria Rinne.

 

Pääkonsertin leppoisana juontaja toimi tuttuun tapaan Jazzmedian "Grand Old Man", Åke Grandell. Hän ei tällä kertaa onnistunut pitämään sadetta aivan kurissa, mutta eipä muutama pisara Masuunin täpö täyttä katsomoa juuri häirinnytkään.

 

Bongasin yleisön joukosta muutamia legendaarisia jazzareita. Balticin vakiokävijä "Jazzneuvos" Hasse Westerberg kertoi tulleensa hiljattain Barcelonasta, josta käsin hän oli ollut hienolla jazzristeilyllä.

DDT:n Fred Andersson puolestaan nautti jazzista tällä kertaa katsomon puolelta. Suuren juhlavuotensa jälkeen DDT-läiset viettävät kesälomaa pääosin purjehtien. Toivottavasti syksyllä kuullaan jossain muodossa 51 vuotta täyttävän kansallisen jazzinstituutiomme hienoja soundeja.

Keep Swingin

Martti Koljonen

dixieturisti

 

Kuvat: Fred Sten ja Martti Koljonen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti