Synty

ISIS 001

Synty - jazzgenesis sykähdyttää!

Synty on suomalaiseen kansantarustoon, erityisesti maailman genesismyytteihin perustuva tanssiteatteriproduktio vuodelta 2008, jonka musiikin Isis-trio on taltioinut samannimiselle levylle.

Isis-trio luonnehtii itseään Suomen akustiseksi folk-jazz teatteriksi. Sen muodostavat Suvi Isotalo, laulu, Juha Kujanpää, piano, kosketinsoittimet ja laulu sekä Kaisa Siirala, saksofoni, huilu ja laulu.

Juha Kujanpään kirjoittamat melodiat ovat kauniita, ja esitykset meditatiivisia ja keskittyneitä.  Laulavalla tyylillään ne nousevat ehkä enemmän folkloresta ja runomusiikista kuin jazzista, aivan erityisesti stemmalaulun osalta. Ilmaisussa on silti jazzvoimaa, ja tietty toistonomaisuus tuo numeroihin hypnoottista intensiteettiä. Akustinen folk-jazz toimii hieman samaan tapaan kuin esim. ECM -merkin 70-luvun jazzetnoesitaistelijoilla.

Pianosoundi on vahva ja muhkea, olematta silti groteski. Äänitykseen on saatu poikkeuksellista syvyyttä ja ääneen dynamiikkaa, mikä tekeekin minimalistisen bändiformaatin toimivaksi. Myös urkuharmoni tuo oman, pikantin ja tunnelmallisen lisävärin tuotokseen (Emo etsi eksynyttä/Veden synty).

Elämyksellinen seikkailu maailman synnystä ja ihmisen jälleensyntymästä on epäilemättä ollut tekijöillekin puoleensavetävä teatterielämys. Usein käy niin, että näytelmän, tanssidraaman tai elokuvan musiikkitoisinnon valovoima ei enää täysin kannakaan levytysstudion mekaaniseen ja virallisen tuntuiseen ympäristöön. Tämä "yleissääntö" ei päde Isis-trioon, joka tekee työtään sydän mukana.

Yleisön poissaolosta huolimatta tekijät ovat tuoneet studioon lämpöä ja kiihkeyttä. Siiralan puhallinfillit sointuvat viehättävästi naisvokalistin lauluun. Erityisesti tenorisaksofoni soi kauniisti, täyteläisesti ja tummin värein Suvi Isotalon laulun taustalla ja myötä. Isotalo on selvästi inspiroitunut Synnyn tematiikasta ja heittäytyy todentuntuisesti ja hyvää ammatillisuutta osoittaen esitykseen. Vahvimmillaan hän kuulostaa olevan herkkien tunnelmien välittäjänä.

Naissaksofonistien on usein vaikeaa saada tenori soimaan rehevästi ja vahvasti - jos ette piittaa, että noin sanon. Siirala on kuitenkin nähnyt vaivaa saadakseen soittimestaan sekä verevän jazzsoundin että puhtaan klassisen soinnin, kuten voi todeta vaikkapa Hyvän sait, hyvän tapasit -laululla. Toisaalta Siirala on tarpeen mukaan myös romanttinen ja herkkä soitossaan, mitä laulujen melankolia ja alakulo edellyttävätkin.

Synnyn melankolia ei siltikään ole raskasmielisyyttä, pikemmin haikeutta ja pelonsekaista uteliaisuutta, varmaan heijastaen ihmisen yksinoloa isojen kohtalonkysymysten edessä. Syntymä ja synnyttäminen eivät ole pelkkää optimistista alkua, vaan useimmiten myös tuskantäyteinen ja pelottava kokemus.

Esitysten äänitys on studio-olosuhteissa onnistunut hyvin, pianon sointi taltioituu voimaperäisenä ja äänien erottelukin on toteutunut täysin hyväksyttävästi. Kaiken kaikkiaan erinomainen idea, tämä bändikombinaatio - tuntuu, että siinä on kaikki tarpeellinen.

Isis-trion Synty on pitkän ja ahkeran työstämisen tulos. Työryhmä oli antautunut suureen vaivannäköön kansanrunouden kertomusten tutkimisessa. Kehyskertomuksena on maailmansyntylegenda suomalaisena sovitelmana, mutta erityisesti teatteriesitys sisältää paljon muitakin teemoja, kuten vastakohtaisuudet (syntymä - kuolema, ystävyys - viha jne.) ja ihmislajin kohtalon ihmettely yleensä.

Kansalliseepoksemme Kalevala on runoutta kalevalaiseen runomittaan. Kalevalan runot eivät ole runonlaulajien käyttämässä muodossa, mm. kieliasua on yhtenäistetty ja korjailtu. Osia runoista on siirretty eri asiayhteyteen kuin alun perin muistiin merkityissä runoissa. Elias Lönnrot runoili itsekin muodostaakseen ehjiä juonikuvioita.

Isis-triokin on käyttänyt taiteilijan vapautta sekä runomitan käyttötarkoituksessa että tarinoiden tulkinnoissa. Kalevalahan kuvaa mm. Kalevalan ja Pohjolan kansojen sekä eri yksilöiden välisiä konflikteja, kostoa ja kosioreissuja. Tällaista ulottuvuutta on minimalistisessa setissä tietysti kovin vaikea tavoittaa - puhumattakaan Sammon rakentamisen ja ryöstön kaltaisista suurhankkeista. Mutta yhden esityksen ei tarvitse kaikkea kertoakaan; rajoittamisessa näyttäytyy mestari, kuten Goethe jo sanoi.

Kalevalan alussa on luomismyytti, jonka mukaan maailma syntyi sotkan munasta. Synty fokusoi nimensä mukaan kaiken alkuun. Isis-trion näkemys maailmankaikkeuden synnystä ja ihmiskohtalosta pohjautuu Synty- teatteriesityksen teemoihin. Esim. alkuelementit koskevat tulta, tuulta ja vettä.

Kalevalan tapahtumat päättyvät kristinuskon tuloon. Tätä tematiikkaa olisi voinut ehkä hieman syventää musiikki- ja teatteriversiossakin. Syntyhän on vasta elämän alku ja uudestisyntyminen on yksi esityksen teemoista - synnytään sitten fyysisesti uutena ihmisenä tai kristinuskon mukaan uskoon tulemisen myötä. Synty-teoksen tarkoituksena on tavoittaa mm. meren myyttistä ominaislaatua ja ylimaallista tendenssiä ja tällä tavoin laajentaa näkökulmaa maapallon kohtaloon.

Samat muusikot ovat asialla niin teatteriversiolla kuin levylläkin. Teatteriesityksen käsikirjoitus ja ohjaus edustaa Liisa Isotalon näkemystä, jossa pienimuotoinen, mutta luja äänimaailma sulautuu rituaaliseen liikeilmaisuun sekä surrealistisiin valo- ja lavastuselementteihin. Levyltäkin kuultuna Synty on hieno kuunteluelämys ja välittää väkevän vision traditioiden näkemyksistä kohtaloomme. Monien ympäristötutkijoiden mukaan kohtalomme on jo sinetöity, maapallon kriittinen piste ohitettu ja loppu häämöttää. Ilman profetioitakin Isis esittää paljon puhuvan kysymyksen Mitäs silloin lauletahan.

Suvi Isotalo vocals, Juha Kujanpää piano, keyboards and vocals,  Kaisa Siirala saxophone, flute and vocals, featuring Riikka Siirala vocals

Compositions: Juha Kujanpää
Recording: Jyri Riikonen, E-Studio 20.-21.12.2010
Mixing and mastering: Heikki Savolainen

1.  Pääskynen on päivälintu
2.  Taivahalta eli Tulen synty
3.  Emo etsi eksynyttä / Veden synty
4.  Hyvän sait, hyvän tapasit
5.  Menuetti eli Tuulen synty
6.  Kun mun kultani tulisi
7.  Keppikerjäläinen
8.  Mitäs silloin lauletahan
9.  Tuutu tuuti