A Good Time Was Had By All / 1976-1979

1970-luvun puolivälissä perustettu UMO on tehnyt kolmisenkymmentä levytystä, joista ensimmäinen oli nykyään tuikiharvinainen Konserttikeskukselle tehty Our Latin Friends. Toisen älpeen (A Good Time Was Had By All) julkaisijana 1976 oli Finnlevy. Kaksi seuraavaa (Thad Jones, Mel Lewis & UMO ja Umophilos) ilmestyivät 1978-1979 Discophonin julkaisemina RCA-merkillä. Nämäkin ovat jo pitkään olleet keräilyharvinaisuuksia. Nyt Warner on tehnyt kulttuuriteon yhdistämällä nämä kolme suomalaisen big band-jazzin huipputasoa edustavaa älpeetä tupla-cd:ksi,

Kokoelman neljä ensimmäistä raitaa kattavat fuusiohenkisen A Good Time-levyn, jolla orkesteri oli velä nimeltään Esko Linnavalli New Music Orchestra. Levylle orkesteria tulisieluisesti luotsannut Esko oli onnistunut saamaan todella vahvan ulkomaisen vierailijajoukon. Mukana näet olivat tenoria ja sopraanoa soittanut Dexter Gordon, tanskalainen trumpetisti ja flyygelitorvisti Allan Botschinsky, vähän aiemmin 3,5 vuoden pestinsä Blood, Sweat & Tearsissa päättänyt ruotsalainen kitaristi Georg ”Jojje” Wadenius ja basistimestari Niels-Hennng Ørsted-Pedersen.
UMO:n ohella 1970-luvulla erilaista käyttömusiikkia työstänyt Linnavalli toi levylle funkyn ja rockin sävyillä maustettua big band-jazzia, jollaisessa varsinkin Wadenius oli todellinen alan mies, mutta myös vierailevat jazzaritkin sopeuttivat soittonsa luontevasti tällaiseen ilmaisuun. Toki Gordon on upeimmillaan levyn ainoassa balladissa (Sari), jossa hän kauniisti herkistelee Eskon vaimolle omistetussa kappaleessa.  Varsinainen iloittelu on huikeasti svengaava vauhdikas nimikappale, jossa ulkomaisten vieraiden ohella myös Markku Johansson ja Pekka Pöyry saavat hyvin ansaitsemaansa soolotilaa. Erityinen kiitos kuuluu myös NHØP:lle, jonka hyvin erottuvat bassolinjat ovat uskomattoman mielikuvituksekkaita. 
Omaa isoa orkesteriaan New Yorkissa menestyksekkäästi luotsanneet Thad Jones ja Mel Lewis tulivat loppuvuonna 1977 UMO:n vieraiksi. Orkesteri levytti näiden kahden maestron johdolla sekä teki keikan Hotelli Hesperian yökerhossa. Trimmaus tuotti komeaa hedelmää, sillä älpee nousi Grammy-ehdokkaaksi 1979. Hyvältä se kuulostaa edelleenkin, sillä UMO soittaa  intoutuneesti ja myös hioutuneesti, sillä kappaleiden toteutukset ovat dynamiikkavaihteluja myöten viimeisen päälle tehtyjä.  Ja vaikka Jonesin ja Lewisin oma big bändi oli tehnyt aiemmin omat versionsa kaikista kappaleista, parin kappaleen vertailukuuntelun perusteella jenkkiversiot eivät laadullisesti ole näitä mitenkään parempia. Solisteina on Jonesin lisäksi mm. Junnu Aaltonen, joka tuolloin soitti UMOssa pääasiassa alttoa persoonallisella soundilla. Kunnostautujana on myös orkesterin trumpettisektio, jossa ukko kuin ukko repii stratosfäärisooloja Little Pixien lopussa. Big bandissa rumpalin merkitys on suuri koneiston moottorina. Tuon tehtävän Lewis hoitaa hienosti, mutta hyvää työtä tekee yllättävänkin jyhkeästi soittava Pekka Sarmantokin hänen rinnallaan. 
Helmikuussa 1979 äänitetty Umophilos on edellisempiä epäyhtenäisempi johtuen paljolti siitä, että säveltäjiä ja sovittajia on enemmän. Vieraista saksofonisti Jerry Dodgion on tuonut kaksi kappaletta, saman verran myös Clark Terry, jonka sävellykset tosin ovat Ernie Wilkinsin sovittamia. Meikäläistä musiikkia tarjoavat Linnavallin ohella Eero Koivistoinen, Olli Ahvenlahti ja Jukka Linkola. Tässä onkin syytä muistaa UMO:n suuri merkitys suomalaisen big band-musiikin nousussa kotimaisten sävellysten ammattitaitoisena esityskoneistona. Silti vieraatkin puolustavat hyvin läsnäoloaan. Dodgionin soitto on hyvinkin terhakkaa, Terryn sooloilu taas on kulmiltaan pyöristetympää. Erityisen herkästi hän muotoilee suomalaisen kansanlaulun (Yksi ruusu on laaksossa kasvanut) teeman. 
Lisäkiitos myös cd:t mainiosti masteroineelle Finnvoxin Pauli Saastamoiselle. Jälki on hienoa, yli 30 vuotta vanhat äänitykset soivat nyt komeasti.


cd1
1. Talking With Mr. Jones (Esko Linnavalli)
2, Sari (Esko Linnavalli)
3. Eclipse (Esko Linnavalli)
4. A Good Time Was Had By All (Thad Jones)
5. Groove Merchant (Thad Jones)
6. It Only Happens Every Time (Thad Jones)
7. Tip Toe (Thad Jones)
8. The Great One (Thad Jones)

cd2
1. Kids Are Pretty People (Thad Jones)
2. Summary (Thad Jones)
3. Little Pixie (Thad Jones)
4. Only For Now (Thad Jones)
5. Oregon Grinder (Jerry Dodgion)
6. Yksi Ruusu On Kasvanut Laaksossa (trad, sovitus Eero Koivistoinen)
7. Big Bad Blues (Clark Terry)
8. Umophilos (Esko Linnavalli)
9. Memories (Olli Ahvenlahti)
10. Shell Game (Clark Terry)
11. Come On Over My Love (Jerry Dodgion)
12. Smörrebröd (Eero Koivistoinen)
13. Refunk (Jukka Linkola)

Esko Linnavalli, (cd1 1-8, cd2 1-4), piano, sähköpiano, (cd2: 5-13) orkesterinjohto,  Simo Salminen, Markku Johansson, Kaj Backlund, trumpetit ja flyygelitorvi,  Esko Heikkinen (cd1 5-8. cd2 1-12). trumpetti ja flyygelitorvi, Juhani Aalto, Petri Juutilainen, Mircea Stan, pasuuna, Tom Bildo, bassopasuuna, Juhani Aaltonen, Pekka Pöyry, altto- ja sopraanosaksofoni, huilu, Eero Koivistoinen tenori- ja sopraanosaksofoni, Pentti Lahti, baritonisaksofoni, bassoklarinetti, huilu, Teemu Salminen (cd1 5-8. cd2 1-13), tenorisaksofoni, huilu, klarinetti, Olli Ahvenlahti (cd2 5-13), piano, sähköpiano,  Otto Berger (cd1 5,6,8, cd2 1-4, 10), Pekka Sarmanto (cd1 5-8, cd2 1-7, 91-12), kontrabasso, Pekka Pohjola (cd2 8,13), sähköbasso, Esko Rosnell, rummut, lyömäsoittimet.
Vierailijat: Dexter Gordon (cd1 1-4), tenori- ja sopraanosaksofoni, Allan Botschinsky (cd1 1-4), trumpetti ja flyygelitorvi, Georg Wadenius (cd 1 1-4), kitara, Niels-Henning Ørsted-Pedersen (cd1 1-4), basso, Thad Jones (cd1 5-8, cd2 1-4), kornetti, orkesterinjohto, Mel Lewis (cd1 5-8, cd2 1-4), rummut, Jerry Dodgion (cd2 5-13) altto- ja sopraanosaksofoni, Clark Terry (cd2 5-13), flyygelitorvi, trumpetti.

Cd1 1-4 äänitetty 17.-19. toukokuuta 1976. Finnlevy-studiot, Jukka Teittinen
cd1 5-8, cd2 1-4 äänitetty 3,-4. joulukuuta 1977, SoundTrack-studiot, Harold S. Burgon. Cd2 5-13 äänitetty helmikuu 1979, SoundTrack-studiot, Iain Churches. CD-masterointi Pauli Saastamoinen, Finnvox-studiot.