Hoojaa

Black Motorin Club El Toro, Vaarat Vastukset ja viime vuonna ilmestynyt Never Out Of Fashion - Live In Amsterdam albumit ovat saaneet jatkoa.  Vähän aikaa sitten ilmestynyt uusi Hoojaa albumi jatkaa yhtyeen tavaramerkin, tiukan freen, linjalla. Uuden levyn sisältö on kuitenkin hieman seesteisempää kuin aikaisemmat paikoin hyvinkin rankan räväkät otatukset. Uutta on myös se, että levyn kappaleet ovat Kusti Vuorisen käsialaa, kun aikaisemmin yhtyeen jäsenet ovat yhdessä ja/tai erikseen kirjoittaneet kappaleiden sävellykset.

Yhtyeen uusi levy ei päässyt enää yllättämään siinä määrin kuin ensimmäinen kosketus tähän yhtyeeseen antoi. Näin freejazzin ystävänä on helppoa hehkuttaa, mutta mielestäni kyllä aiheesta. Black Motor esittää siekailematonta vapaata musiikillista ilmaisua rennon selkeästi ilman turhia jäsentelyjä, suoraviivaisesti ja antaumuksella, välillä rankalla otteella välillä vähän irtautuen melodisemmalle linjalle. Lumikki vie kuulijan satumaailmaan basisti Ville Rauhalan johdatellessa rauhallisesti Sami Sippolan saksofonia vastaamaan rehevästi, mutta raastavan säröisen rikkaalla latauksella. Lievää raakuutta osoittaen "saksipiipusta" löytyy yllättävän harmoninen melodisuus. Voodoojenkka jatkaa rauhallisesti, mutta muuttuu villiksi raivoksi loppua kohden.

Hotti liikkuu vuorostaan aivan eri tempolla. Rumpali Simo Laihonen piiskaa Sippolan kovaan rynkytykseen. Saksofoni alkaa ulvoa kuin susi kuutamolla armoa antamatta absoluuttista raakuutta hakien. Trio hyökkää eteenpäin kuin kymmenmetrinen tsunamiaalto työntäen kaiken irtilähtevän massan edestään liikkeelle. Hotti on sellaista voimaa, mikä pistää tantereen tömisemään.

Nimikkokappale Hoojaa alkaa seesteisesti surumielisellä vuodatuksella kuin itkuvirsi, mutta sitten alkaa Sippolan pojan raavas "sekoilu" hitaasti ja iljettävän rivosti kuin kaiku vastaisi yhteiseen tuskan huutoon, kunnes palataan kauniisti juurille Simo Laihosen huilun rauhoittavan itkun kautta. Sippolan puhallus kääntyy samalla takaisin kaihoisaan ylipursuvaan vuodatukseen. Nyrkkikyllikkivalssi pyörittää kuulijaa hitaan kauniin valssin tahdissa kuin paraskin "tähtien kanssa tanssija".  Mutta ei aikaakaan, kun groovataan maittavasti ja muistin virkistykseksi palataan vielä valssin pyörteisiin lopuksi uudestaan. Kaunis balladi, Yksin Kaukana, vie Laihosen kuljettamana kuulijat rauhan tyyssijaan Rauhalan vastatessa kutsuun kauniisti bassollaan sooloilemalla ja Sippolan puhaltaessa lopuksi kuulijat nukuksiin.

Kansan Laulu on ikään kuin kunnianosoitus isänmaalle. Se todistaa lopuksi, että maanläheisyys on voimallisesti mukana yhtyeen soitossa Sippolan rääkätessä tenoriaan suunnattomalla raivonpuuskalla.

Black Motor trio edustaa voimakkaan energistä free latinkia, mistä kuultaa jäätävä viileys, mutta yhtyeen esityksestä löytyy myös aimo annos hienostuneen kaunista ja taiteellisesti viihdyttävää luovaa optimismia. Yhtye on ehdottomasti vapaan ja rohkean ilmaisun kärkikaartia maassamme, mutta tätä kehtaa kyllä esittää myös kansainvälisissä free piireissä.   JKi

Sami Sippola; tenori- ja alttosaksofoni, Ville Rauhala; kontrabasso, Simo Laihonen; rummut, kellot, huilut

Äänitys: Teemu Vilmunen, t. Hämeenlinna, 19.-20.12.2010.  Miksaus ja masterointi: Teemu Korpipää. Kannen suunnittelu: Kusti Vuorinen. Lay-out: Mikko Myöhänen

1. Lumikki 7:35
2. Voodoojenkka 7:39
3. Hotti 5:14
4. Hoojaa 7:23
5. Nyrkkikyllikkivalssi 7:56
6. Yksin Kaukana 7:49
7. Kansan Laulu 9:05

Kaikki kappaleet ovat Kusti Vuorisen säveltämiä

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti