The 11th Gate

Yli kaksi vuosikymmentä brittijazzin eturivissä vaikuttanut pasunisti Dennis Rollins on kaikesta huolimatta melko tuntematon suuruus kansainvälisesti laajemmille piireille. Aikoinaan James Brownin kokoonpanoissa 1980-luvulla soittaneen saksofonisti Maceo Parkerin funk kokoonpanossa Rollins on saanut paljon soolotilaa ja on sitä kautta tullut viime vuosina tunnetuksi myös Yhdysvalloissa. Hän on esiintynyt myös mm. Courtney Pinen sekä Tom Jonesin kokoonpanojen taustasoittajana.
Birminghamista lähtöisin olevan Rollins siirtyi vuosien soitto-opintojen jälkeen aikoinaan Lontooseen ja soitti National Youth Jazz Orchestra (NYJO) ja The Jazz Warriors yhtyeissä. Hän alkoi saada 1990 luvun alussa huomiota osakseen rehevällä tyylillään käyttää pasuunaa eturivin soittimena. Ensimmäisen oman yhtyeensä hän perusti 1995, mutta se jäi melko lyhytaikaiseksi. Barbicanissa maaliskuussa 2000 ensi esiintymisensä tehnyt kvintetti, Dennis Rollins' Bad Bone and Co, oli eräänlainen vedenjakaja hänen urallaan. Häntä alettiin arvostaa myös yhteen johtajana ja tuottajana. Yhtye julkaisi ensimmäisen levynsä Badbone vuonna 2002 ja sen jälkeen vielä kolme muuta äänitettä, mitkä saivat hyvän vastaanoton.
Pasuunaa ei ole aina pidetty oikein sopivana johtosoittimena yhtyeissä. Rollins on tehnyt siitä omalla esiintymisellään eturivin soittimen. Tästä on hyvänä esimerkkinä tämä hänen uusi Velocity trionsa, mikä on ollut kasassa vasta vajaat kaksi vuotta. Trion kokoonpano on varsin erikoinen, sillä Rollinsin pasuunan lisäksi mukana on Ross Stanley Hammond uruissa ja portugalilainen rumpali Pedro Segundo. Tällainen kokoonpano herättää jo sinällään mielenkiintoa. Trion soitto tyyli eroaa myös Bad Bone yhtyeen hyvin vahvasti funkyn alueella liikkuneesta musiikista.
Maailmassa vietetään moninaisia merkittäviä juhlapäiviä vuosittain. Viime vuonna kuitenkin oli yksi päivä sikäli erikoinen, että siitä tuli monille ihmisille merkittävä, marraskuun yhdestoista, 11.11.11. Se ei esiinny kuin kerran ja sitä juhlistavat mm. monet avioparit tulevina vuosina hääpäivänään. Dennis Rollins on myös harkinnut tarkkaan tämän päivän merkityksen. Velocity trion ensimmäinen levy, The 11th Gate, julkaistiin virallisesti silloin Lontoon Camdenissä sijaitsevassa The Forge nimisessä jazzklubissa. Sitä voitaneen juhlia vaikka käänteentekevänä ajankohtana maailmanlaajuiseen yhtenäistymiseen, porttina positiivisempaan tulevaisuuteen. Levyllä on 11 kappaletta ja samalla vietettiin Rollinsin 47-vuotispäivää. Neljä ja seitsemän yhteen laskien tekee myös 11. Levy on samalla ensimmäinen yhdysvaltalaisen Motema levy-yhtiön britti artistin julkaisu.
Levyn kappaleet ovat hyvin vaihtelevia tyyliltään ja tempoltaan. Taso pysyy kuitenkin tasaisen varmana. Aloituskappale, Samba Galactica, on nimensäkin mukaan samban tempoa tavoitteleva kiharainen rytmipolkaisu, missä kierrellään räväkästi ympäriinsä jokaisen revitellessä vuorollaan ahnaasti omilla sooloillaan, mutta hienosti yhteen sulautuen. Ujamma on hieman tasaisempi ja rauhallisempi kokonaisuus, missä Stanleyn urut itkevät kauaskantoisesti luoden hartauden ilmapiirin. Mieleen tulee edesmennyt legendaarinen Jimmy Smith urkukaavioineen. Vahva kokonaisuus, missä soittajat löytävät toisensa syvällisesti. Contemplation toimii lyhyenä introna Pedro Segundon taiteellisen vahvan symbaalirytmityksen johdatellessa Rollinsin pasuunan suoraan hitaan hartaaseen soitantaan jonnekin toiselle puolelle, The Other Side. The Big Chill on ehkä levyn voimallisin kappale, ei vauhdiltaan, mutta energiseltä lataukseltaan, melko hakkaava, mutta tehokas ja ilmeikäs esitys. Lightworker on puolestaan lyhyt Stanleyn johdattelu vapaaseen jazz tanssiin. Freedom Jazz Dance svengaa mukavan rennosti ja letkeästi vahvasti eteenpäin rullaten. Levy loppuu nimikkokappaleeseen, mikä on Rollinsin harras ja raadollisen mahtipontinen julistus kohti parempaa tulevaisuutta.
Dennis Rollins on yllättävä uusi tuttavuus jazzin monitahoisessa musiikillisessa spektrissä. Rollinsilla on mielenkiintoinen ja jännittävä tapa lähestyä pasuunan möreää mielikuvitusrikasta äänimaailmaa. Hänellä on vankka ja vaikuttava tapa tuottaa pasuunasta irti vasken ylväs kaiku monitahoisesti, välillä rankan rämisevästi, välillä hartaasti ja soinnikkaasti. Hänen soittonsa on energisen latautunutta, hyvin siistilinjaista ja selkeää, missä hänen Bad Bonessa tutuksi tullut "funk jumppa" kuitenkin tulee taustalta läpi antaen jämäkän rytmisen pohjan. Uskoisin tämän varmasti kiinnostavan ja vetoavan ainakin nuorempaan kuulijakuntaan, miksipä ei myös vähän vanhempi ikäpolvi innostuisi tästä. Levy on hyvä kokonaisuus hienosti toimivaa jazzia varsin erikoisella kokoonpanolla. Mieleenpainuva äänite. (JKi)

Dennis Rollins: pasuuna ja elektroniikka, Ross Stanley: Hammond urut, Pedro Segundo: rummut ja perkussiot
Äänitys: James Jayawardena ja James Campbell, Steelworks Studios, Sheffield, UK, 14. - 16. helmikuuta 2011. Masterointi: Ray Staff, Air Studios, London, UK. Tuotanto: Julian Hepple ja Dennis Rollins. Kannen maalaukset: Gina Southgate. Kuva: William Ellis. Julkaistu: 11.11.2011.

1. Samba Galactica (Dennis Rollins) 6:39
2. Emergence (Dennis Rollins) 6:45
3. Everything Is Mind (Dennis Rollins) 0:32
4. Ujamma (Dennis Rollins) 6:06
5. Contemplation (Pedro Segundo) 1:30
6. The Other Side (D. Rollins & J. Shorten) 7:03
7. Big Chill (Dennis Rollins) 6:46
8. Lightworker (Ross Stanley) 1:18
9. Freedom Jazz Dance (Eddie Harris) 5:53
10. Illuminous (Dennis Rollins) 1:27
11. The 11th Gate (Dennis Rollins) 3:17

Kokonaissoittoaika 47:14

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti