The Quintet Live

KSjazz, 71159-3317-2

Väkevää on, ylen väkevää... väkevämpää kuin aski Myntonia kerralla suussa tai pirtu raakana kielellä... mutta pirun hyvää joka tapauksessa. Eikä ole väljähtänyttä vaikka on jo vuodelta 2008... livenä äänitettyä neljästä eri konsertista.
Asialla on tuolloin Jazzliiton kiertueella liikkunut Contrasts -viisikko; suomalaisen jazzelämän hurjaa ykkösketjua... kotoa ja kauempaa, sillä pianisti Kontrafourishan liputtaa kahdenlaista sinivalkoista: Suomea ja Kreikkaa. Patteriston komentaja Suonsaari edustaa taas aktiivisesti Isoa Omenaa eli New Yorkia, jossa hänen levyn tuottanut puulaakinsa KSjazz toimii. Ja bassotaiteilija Wade Mikkola imi saman valtakunnan jazzosaamista myös vuosikaudet... mutta suomalaisia, mitä suomalaisia.
Ensi alkuun täytyy myös todeta suomalaisen voima-adjektiivin kera, että tämä on helevetin hyvä levy. Sopii meikäläisen jazzmakuun kuin se sinne...
Liikkeelle lähdetään hurmosmaisella riitasoinneilla, sakspiippumestarit Innanen ja Dunkel pistävät systeemit heti hurlumhei. Myös pianisti Kontrafouris pääsee hieman lämmettyään mukaan muikean menevään tatsiin. Makoisat saksofonisoolottelut saavat taakseen rytmikkään pianokompin, joka sekin laukeaa hetkittäin sykkeelliseen soolosoittoon. "Vanhat herrat" Mikkola ja Suonsaari tyytyvät hoitamaan taustamaalailut. Tosin hallituin pensselivedoin...
Musiikkikokonaisuus kasvaa räyhäkkäisiin mittasuhteisiin edetessään... vetää välillä hieman henkeä ja syöksyy jälleen takovan terhakkana kohti klimaksia... hieno avausraita, basisti Mikkolan käsialaa... yhtyeen nimikkoraita... jeeeee!
Suorastaan hengästyttävän upean avausraidan jälkeen siirrytään Innasen säveltuotokseen... rauhallisempaan olotilaan, jossa haetaan eräänlaista ulottovuutta... irtipääsyn realiteettia. Saksofonistit maalailevat vuorovedoin että yhdessä samaa melodiakuviota. Kuljetaan ikäänkuin sukkasillaan. Suonsaari koputtelee taustalla vetäen vetoa vieteriin. Kokonaisuus kiihtyy saksofonien voiman lisääntyessä. Kontrafouriskin löytää koskettimistoonsa voimaa ja tatsia. Homma alkaa elämään ja luitten ympärille kasvaa lihaa... Innanen heittää sekaan omaa taidokkuuttaan ja vapaampaa saksofoniaa... hyvänolon tunne hiipii kuulijan sisuksiin... ollaan jälleen nautinnon korkeissa sfääreissä... Innanen... Kontrafouris... kulttuurikeskus Poleenin hyväksi kehuttu flyygeli saa tiukkaa kyytiä... Hyvä kokonaisuus päättyy viimeisellä minuutilla aivan siihen samaan, josta raidan musiikillinen palo alkoi.
Sitten heitetään Rollinsia kehiin Oleon myötä! Raisun kompin päälle Innanen murjoo valtaisan vauhdikasta roisketta... Dunkel ajaa rinnalla tuhatta ja sataa... homma kulkee lujaa. Kontrafouris takoo mustavalkioitaan kuin seppä pajavasarallaan. Tunnelma alkaa olla tapissa ja fiilikset kuin aikoinaan kylätappelussa... upean juokseva pianosoolo selkeyttää kokonaisuutta, mutta tahdin mättöä se ei lannista. Raivokkaan roisia ja mahtavan mukaansa tempaavaa! Pietarsaarelaisyleisö huutaa suosiotaan... Innasen sakspiippu kujertaa...kokonaisuus kasvaa rytmimuutoksen myötä valtavaksi... kunnes aletaan valmistautumaan finaaliin... ei suinkaan liikaa jarrutellen vaan soiton painoarvoa hieman pudottaen... Hienoa kuultavaa!
Sitten siirrytään Mikkolan hartaitten bassottelujen myötä Reino Helismaan legendaarisen kappaleen Päivänsäde ja menninkäinen -kappaleen pariin. Ja kyllähän Wade osaa tuon paksukielisen näpelöinnin hienosti ja jazzaten. Reilun kolmen minuutin sooloilun jälkeen kehiin tule varovaisin lautaskopinoin myös Suonsaari. Pelkka bassoilu alkoikin jo hieman puuduttaa. Kun neljän minuutin huitteilla Kontrafouris astuu kehiin ja puhallinpari liitty mukaan, saadaan musiikkiin hieman lisäsykettä ja ulottovuutta... siirrytään Suonsaaren Falling Waterin maailmaan... maailmaan jota liruttelee ansiokkaasti mustavalkioiden herra. Nyt ollaan taas lähellä jazzin syvintä olemusta... aistikkaan rauhaisasti, turhia hökeltämättä... mutta kiintoisan kuunneltavana. Saksofonien eloisan vuoropuhelun jälkeen kaikki hiipuu... kappale kuolee pois... rauhallisesti.
Sitten käsijarru pois päältä ja kone päätielle! Innasen Clustrophy kiihdyttää vauhtiin. Matka taittuu sopivan reuhakkaana. Mikkolan basso jytkyttää tasoman aisella käyntiäänellä. Suonsaaren rumputyöstö nostaa vauhtiviisarin reilusti meno-osaston puolelle. Innanen kuvioi... kunnes vauhti pysähtyy... mutta vain hetkeksi, sillä Kontrafouris aloittaa vauhtikurvailunsa kuin pikkupojat sähköautoradallaan... samaa ympyrää, kaamealla vauhdilla... suuntaan, jos toiseenkin... skitsofreninen olotila hiipii päänuppiin... kaikki kiertää samaa kehää... Onneksi hurjan repivä saksofoni pelastaa kuulijan. Vai pelastaako, sillä nyt mennään kuin ärhäkän moottoripyörän takapenkillä istuen... alitajunnassa lurittaa edelleen pianon kiertävä sävelvirta... apuva!
Viimeisellä raidalla rauhoitutaan Dunkelin tenorin samettiseen tunnelataukseen. Hitaasti tunnelmoiden. Sentimentaalisesti unelmoiden. Suonsaari vispilöi taustalla pehmeän aistikkaasti. Mikkola pömisyttää sydänlyöntejä paksukielisestään. Kontrafouris loihtii omaa kaunista kudelmaansa romanttisen rauhaisasti. Kaikki vaipuu muistoihin, nostalgian ihanuuteen... upean rakastettava finaali.
Kuten alussa mainitsin tämä on jazzlevy minun makuuni. Kun asialla on vielä tällainen soittokunta, niin se takasi nautinnon täydellisyyttä. Suurta lisäarvoa nautinnolle antaa myös se, että kyseessä on live-levy... siis otteita elävästä elämästä.
Meiltä löytyy kotimaasta äärettömän kovia soittajia, useiden eri tyylisuuntien hallitsijoita... tässä oli heitä erinomaisen hyvä kattaus. Kattaus, jolla osaamisen lisäksi oli sielu mukana soitossaan. Live-tilanne oli omiaan lisäämään viime mainittua... ja sen aisti myös kuunteluosastollakin.
Siis vielä kerran: Mielestäni erinomainen kotimainen jazzlevy, erinomaisilta artisteilta... unohtamatta taustalla työstäneitä erinomaisia tekniikan welhoja.
Tämän levyn paikka on ehdottomasti jokaisen menevän jazzdiggarin levyhyllyssä! (OR)

Wade Mikkola basso, Mikko Innanen alto saxophone, Manuel Dunkel soprano and tenor saxophones, Giorgos Kontrafouris piano, Klaus Suonsaari drums

Producer Atro Mikkola
Executive Producer Klaus Suonsaari
Recorded by Olli Ovaskainen
Tracks 1 & 3 at Madison Pub, Pietarsaari, Finland, December 11th, 2008
Tracks 2 & 4 at Poleeni Cultural Center, Pieksämäki, Finland, December 10th, 2008
Track 5 at Theater-Restaurant, Joensuu, Finlanf, December 13th, 2008
Track 6 at Restaurant Oopperakellari, Savonlinna, Finland, December 3rd, 2008
Mixed at Neomusic, Helsinki, Finland, on May 16th and 17th, 2011 by Miikka Huttunen and Atro Mikkola
Mastered at Chartmakers, Helsinki, Finland, on July 1st, 2011 by Svante Forsbäck

1. Contrasts (Mikkola) 13:33
2. Juice The Panther (Innanen) 10:09
3. Oleo (Rollins, arr. Mikkola) 10:39
4. Sunbeam and The Troll / Falling Water (Helismaa / Suonsaari) 11:34
5. Clustrophy (Innanen) 11:06
6. All My Yesterdays (Jones) 7:38