Savoy-teatterin yleisö oli valmis, tyylikäs smokkiasuinen bändi oli valmis, vain johto puuttui. Rumpali laski Stomping At The Savoyn käyntiin ja viimein saapui myös johto, nimittäin orkesterin. Vähän aikaisemmin kitaran. Lasasen Pentti otti homman haltuun ja bändi svengasi isosti.

Pentin kuulutukset ovat aina hauskoja ja sisältävät myös informaatiota ja ajatuksia. Ei koskaan ilkeitä. "Tämän kappaleen kuulin ensimmäisen kerran Ruotsissa kuusivuotiaana, onneksi olin siellä, en varmaan olisi kuullut sitä jos olisin ollut Suomessa samaan aikaan. Silloin tiesin, että vielä joskus soitan High Societyn "til-da-ti-dil-da-ti-ti-li-ta-ti-di-li-ta-ti" - soolon ison bändin kanssa". "Äskeinen kappale oli hieno, kuten myös seuraava. Se on pääteema samannimisestä elokuvasta". "Kun Fletcher Henderson lopetti bändinsä, niin Benny Goodman osti koko nipun".

Big Swing on hieno bändi, jossa ammattilaiset ovat keskittyneet soittamaan hyvin sovitettua swingiä kunnianhimoisesti. Fonisektio, Joonatan Rautio, Pekka Toivonen ja Mikko Mäkinen saavat Pentiltä sellaista oppia, jota ei alan oppilaitoksissa ole tarjolla. Fraseeraus, vibrato, soundi, yhteissoitto, esiintyminen, pukeutuminen jne. Esimerkki on paras tapa siirtää tieto seuraavalle sukupolvelle. Mikko Mäkisen altossa alkaa löytyä samaa sointia, johon

perustuu big bandille tunnusomainen loisto. Ellingtonilla oli Johnny Hodges, Basiella Marshall Royal, Count Basie Alumni Orchestrassa Porissa erään kerran Pentti Lahti, Radion Tanssiorkesterissa Pentti Lasanen ja Big Swingissä Pentti Lasanen.

Rönnholmin Tumppi ja Pekka Sarmanto soittivat hyvin yhteen vaikka keikka loppui jo vartin yli yhdeksän. Brassiduo Sami Pöyhönen ja Pelle Näätänen joutuivat hoitelemaan kahdeksan muusikon hommat ja hyvin hoitivatkin. Ja sitten se kitara. Pete Krzywackista on kehittynyt todellinen luottomuusikko. On hauskaa, kun soittajan ei koko ajan tarvitse tuijottaa nuottimappiaan. Välittyi tunne, että Pete osasi pääosan biiseistä ulkoa.

Laulusolistit täydensivät konserttipakettia, kumpikin omalle tyylilleen uskollisena. Kai Lindin jäyhyys ja Annimaria Rinteen herkkyys. Useamman vuosikymmenen ero uran pituudessa ei kuulunut, vaan saman lipun värejä tunnustettiin ja sitä lippua koristivat jazzin kirjavat värit.

Yleisön joukosta bongasin mm. Matti Tukiaisen ja Hasse Westerbergin. Molemmat herrasmiehet vaimojensa hyväksyvästi myötäillessä kertoivat nauttineensa konsertista.

Konsertti päättyi kappaleeseen Goodbye. Aivan, sillä Benny Goodman lopetti konserttinsa.

Big Swing Orchestra Savoy-teatterissa 26.11.2009

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti