Neljättä kertaa pidetty, kansainvälinen Rajaton jazz -tapahtuma Helsingin Vuotalolla perjantaina 5.2. oli korkealuokkainen ja hyväntuulinen, jopa riehakas yleisötilaisuus. Huomattavaa yleisönsuosiota ja ammattipiirienkin arvostusta nauttinut happening tarjosi jälleen maukkaan kattauksen musiikkia salintäydelle jazzyleisölle.

Vaikka Rajaton jazz on pienimuotoinen, se on antoisa. Festarinhan pitäisi aina tarjota jotakin, jota ei kuulla levyltä tai standardikiertuekeikoilla. Suomalais-venäläisiä kokoonpanoja yhdistellen Rajaton jazz yltää hienosti tähän, ja peruskokoonpanojenkin esitykset ovat innostavia ja ravistelevia.

Muusikot soittivat hyvin latautuneesti; musisointi on samanaikaisesti dynaamista ja sensitiivistä, muttei silti liioittelevan mahtipontista tai tunteita keinotekoisesti paisuttelevaa.

Johtuneeko venäläisestä, herkkävaistoisesta sielunelämästä - ja venäläisiä on yleisössä mukana paljon -, mutta teatterista tuttu ilmiö, "yleisö tietää sanomattakin enemmän kuin mitä näyttämöllä tapahtuu", toistuu Rajaton jazzissa, maagisia rajoja lähestyvien improvisaatioiden viedessä ihmistä.

Tiedätte varmasti tämän tunteen? Pakkohan teidän on tietää, jos kerta minäkin olen siitä jollain lailla tietoinen.

 

Tokka lumosi

Pienen verryttelypreludin jälkeen estradille nousi suomalainen Tokka-trio, eli pianisti Seppo Kantonen, rumpali Mikko Hassinen ja basisti Ville Herrala.

Tokka on perustettu 2006 esittämään Hassisen ja Kantosen omaa säveltuotantoa. Sävelmät pohjautuvat rakenteellisesti usein varsin yksinkertaisiin duuri/molli-rakenteisiin antaen runsaasti väljyyttä ja tilaa solistisiin tulkintoihin. Melodiat ovat enimmältään koruttoman kauniita; henki on sangen haikea, ajoin melankolinenkin, ei silti raskasmielinen.

Kolmikko on neljässä vuodessa rikastuttanut jazzelämäämme huomionarvoisella, uudentyyppisellä ja epätavallisella pianotriomusiikilla. Yhtyeellä on tuore ja virkistävä tapa lähestyä perinteistä trioasetelmaa.

 

Tokka on näyttö Kantosen taidoista ja valmiuksista toimia itsenäisesti, yhtyeistä kukaties haasteellisimman formaatin, pianotrion, liiderinä ja keskeisenä säveltäjänä. Hän on tehnyt nimeä oivallisten yhtyeiden riveissä, mutta Tokka antaa hänelle foorumin kokeilla omia ideoita.

Kantonen on akustisen pianon solistina tarvittaessa nopea ja tekninen tuhattaituri, mutta osaa oivaltavasti myös läsnä olevan tauottamisen taian. Hieman viipyilevä artikulointi on herkullista.

Pianisti hyödyntää klaviatuurin laidasta laitaan, keskittyen välillä seisaaltaankin bassoäänien soittoon (Ota-ota). Tämä olisi saatava pakolliseksi osaksi konservatorioiden pääsykokeita, suuntautumisesta riippumatta. Useimmat pianistit kavahtavat kahta matalinta oktaavia kuin ruttoa.

Hassinen on tarkka ja tarkkavainuinen lyömäsoittaja. Tokka-trion myötä hän on osoittautunut myös huomionarvoiseksi säveltäjäksi.

Basisti Ville Herralasta tekisi mieli sanoa, että hän on jazzin lurjus, oikea huligaani - siis jos soittoteknisiä kriteereitä vähänkin otetaan lukuun. Vasemman käden ryhditön asento on skandaali, ja sormitukset ja asemoinnit ovat käsittämättömiä.

Vasemman käden peukalo ei saisi soiton aikana edes näkyä kontrabasson kaulan takaa, mutta peukun käyttö heavy-kitaristein tapaan alimman, eli e-kielen, soittoon on jotakin, josta pitäisi olla maininta rikoslaissa. Enkä ole aivan varma, ettei olisikin.

Mutta se musisointi: Herralan bassonsoitto aivan hyväilee korvia! Hieman Charlie Hadenin tapaan hän rakentaa neutraaleista äänistä hienoa kudelmaa, joka tukee pianon melodiankuljetusta kekseliäästi ja rytmisesti jäntevällä tavalla.

Olin valmis heti antamaan anteeksi soittotekniset defektit. En kuitenkaan unohtanut niitä, kuten yllä voi todeta...

Yhtyeen ensilevy Tokka (Impala 2009) on saanut paljon myönteistä palautetta niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin mediassa (mm. Jazz Emma-ehdokkuus 2009).

Repertoaari rakentuikin pääosin levyn materiaalille (Hell Boy, La Barca jne.). Lisäykset, kuten Rauno Lehtisen slaavilaishenkinen Muuttuvat laulut, olivat maukkaita.

Tunnelma sähköistyi entisestänsä originellin moskovalaissaksofonistin Aleksandr Gureevin liityttyä mukaan. Gureev puhaltaa voimakkaalla ja puhtaalla soundilla. Olemus on tärkeilemätön, mutta hän on energinen, suoraviivainen ja täsmällinen tenoristi.

Gureev muuten on, paitsi huomattava jazzmuusikko ja säveltäjä, myös moskovalaisen Jazz Lounge Cafe Bijoun taiteellinen johtaja. Merkitkääpä paikka seuraavan Moskovan matkanne tutkimuskohteisiin.

Tokka edustaa ammatillisuutta kiireestä kantapäähän ja esityksessä oli selkeästi nouseva trendi loppua kohti. Tutustukaa levyyn ja käykää keikoilla kuulemassa, voi vain sanoa.

 

Säihkyvä Anne Czichowsky

Saint-Petersburg Jazz Quartet, laulusolistinaan saksalainen Anne Czichowsky, oli myös työteliäs ryhmä. Hieman varman päälle rakennettua ohjelmistoa hallitsivat klassikot, kuten In a Mellow Tone ja Moody's Mood For Love.

Czichowsky oli vuoden 2008 Lady Summertime -kilpailun voittaja. Hänellä on hyvä äänimateriaali, kimmoisa fraseeraus ja mutkattoman tuntuinen suhtautuminen yleisöön.

Tiedossani ei ole, miten ahkerasti hän on keikkaillut voittonsa jälkeen, mutta keikkarutiinia ja itseluottamusta näköjään tarvittaisiin lisää. Kommunikointi bändin kanssa on solistille mitä suotavinta, mutta toistuva selän kääntäminen yleisölle taas ei.

Muutoinkaan nyt ei ehkä ollut aivan solistin paras mahdollinen ilta; varsinkin scat-osuuksissa saattoi erottaa omituista takakireyttä ja äänenkuljetus oli paikoin lähes pinnistetyn tuntuista (Close your eyes). Ellington-osuus ilmensi falsettilaulun tämänhetkistä epävarmuutta.

Jobimin Fotografia oli mieleenpainuva tulkinta. Muutenkin latino-osasto ja balladit kuittaantuivat Czichowskyltä nyt parhaiten ja toivat iltaan romanttista hehkua. Tosin tässäkin olisi voinut olla astetta kunnianhimoisempi; esimerkiksi One note samba soveltuu jameihin, mutta konserttiohjelmistoon löytyisi haasteellisempaa ja kiinnostavampaa musiikkia.

Nuorekasta vokalistia säesti Vuotalossa Saint-Petersburg Jazz Quartet, joka koostuu Pietarin eturivin jazztaitajista. Esiintyminen oli huoliteltua ja yleisön huomioon ottavaa - puvut päällä ja sitä rataa.

Pianisti Andrey Zimovets oli energinen muusikko, joskaan ei ehkä teemojen kehittelyssä aivan tarpeeksi yritteliäs. Hyviä ideoita olisi voinut jalostaa pidemmällä - toisaalta ryhmä oli omaksunut selkeästi laulusolistin säestysyhtyeen roolin, minkä se hoitikin mallikelpoisesti.

Kvartetin kyvykäs saksofonisti Kirill Bubyakin ylsi moniin hienoihin hetkiin ajattomilla sävelmillä. Hän johtaa Pietarissa Jazz Philharmonic Big Bandiä, joka esiintyy jatkuvasti kaupungin omistamassa Jazz Philharmonic Hall -konserttisalissa. Taas lisää paikkoja vierailulistalle Pietariin matkaajille.

Soitto on iloista tehty

Termin "rajaton" synonyymi on "ääretön". Äärettömän nautinnollista ja hauskaa Rajaton jazz olikin.

Vanhaan tapaan happening päättyi jälleen jameihin, johon kaikilla muusikoilla on tilaisuus osallistua. Tämä on happeningin yllättävin ja ehdottomasti hauskin osuus.

Seremoniamestarina tässä oli vanhaan tapaan pianisti ja klarinetisti Zhenia Gimer.

Gimer on huipputaitava ja samalla huippuhauska muusikko, joka osaa yleisön ottamisen taidon. Muusikot lähtivät rohkeasti yleisön sekaankin jammailemaan, mitä jazzkonserteissa harvoin kokee.

Rajaton jazz esiintoi jazzin oleellisimman ytimen - svengin ja improvisoinnin - jälleen kerran iskevästi ja päätösjamit kuvastivat tätä pyrkimystä aidoimmillaan; ei varman päälle pelaamista tai laskelmallisuutta, vaan puhdasta soittamisen iloa.

RAJATON JAZZ perjantai 05.02.2010 Helsinki, Vuotalo, Mosaiikkitori. Yhteistyökumppaneina Radio Sputnik, Spektr-lehti, Jazz.ru, Art-Jazz Helsinki, Art + web design Vladimir Kiuru. Järjestäjä: Venäläinen kulttuuridemokraattinen liitto Helsingissä.

ESIINTYJÄT: Tokka & Aleksandr Gureev (Moskova); Seppo Kantonen, piano; Ville Herrala, basso; Mikko Hassinen, rummut; Aleksandr Gureev, tenorisaksofoni.

Anne Czichowsky & Saint-Petersburg Jazz Quartet: Anne Czichowsky, laulu; Kirill Bubyakin, tenorisaksofoni; Andrey Zimovets, piano; Alexandr Beschastnyj, basso; Aleksei Denisov, rummut. Vierailusolistina mm. Zhenia Gimer

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti