Juhani Aaltonen

Kolmea ikäpolvea edustava Nordic Trinity oli viime viikonvaihteen keikalla Kolilla, missä heidän uusi, vähän aikaa sitten ilmestynyt, "A Tribute To Edward Vesala" levy sai virallisen julkaisunsa. Tiistaina ryhmä oli ehtinyt laskeutua länsirannikolle, pitämään workshopia Palmgren opiston oppilaille ja esiintyi sen päätteeksi yleisölle illalla opiston Valimosalissa. Sali ei ollut aivan täynnä, mutta paikalle olivat tulleet todelliset jazzmusiikin ystävät, ne jotka tiesivät mitä kannattaa tulla kuuntelemaan.

Yhtyeen nestor, elävä legenda, saksofonisti Juhani Aaltonen on kaikille jazzmusiikkia seuraaville hyvin tunnettu ja arvostettu puhaltaja.  "Junnu" palkittiin jo vuonna 1968 Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinnolla ja hän on äitynyt yhä vahvempaan vetoon ikämiehenä. Rumpali Klaus Suonsaari ei myöskään esittelyjä suuremmin kaipaa. Hän ei kuitenkaan ole suurelle yleisölle ja nuorille ehkä niin tuttu, sillä hän on asunut jo pari vuosikymmentä New Yorkissa ja tehnyt siellä näyttävää uraa maailman jazzeliittiin kuuluvien soittajien kanssa. Yhtyeen perustaja ja samalla nuorin jäsen, kitaristi Mikko Iivanainen, on 35-vuotiaana ehtinyt jo kannuksensa näyttämään ja noussut tiukasti suomalaisen jazzmusiikin kärkikaartiin.

Nordic Trinity tekee omintakeista vuorovaikutteista musiikkia. Se on kuin uudesti syntyvä tutkimusmatka, johon on kyhätty kokoon omatekoista melodista sävelkenttää rytmin syntyessä perinteistä. Kun tähän on lisätty aimo annos vapaata nykyaikaista ennalta valmistelematonta yhteensoittoa ja keskustelua on saatu aikaan mielenkiintoinen musiikillinen kokonaisuus. Tätä voidaan kuunnella, paljon kehuja saaneelta, yhtyeen ensi levyltä "Wonders Never Cease" vuodelta 2006 ja vuonna 2008 ilmestyneeltä "Eternal Echoes" CD:ltä.

Yhtyeen tiistainen esitys "A Tribute To Edward Vesala" pureutui kuitenkin tämän suomalaisen rumpaligurun 1900-luvun lopun viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana säveltämään erikoiseen ja aikanaan hyvin paljon toisistaan eriäviä mielipiteitä nostattaneeseen vapaaseen jazzilmaisuun. Vesala oli eläessään eräänlainen pioneeri suomalaisessa jazzympäristössä, edelläkävijä, joka muokkasi jazzmusiikkia tavalla, jota silloin ei Suomessa vielä täysin ymmärretty.

Vesalan musiikki sopii vallan mainiosti tämän trion musiikilliseen ajatusmaailmaan, mikä sisältää ristiriitaisia vastakkainasetteluja sekä äärimmäisyyksiä tiukan tasapainon hallitsemiseksi. Nordic Trinity kaivelee syvältä sellaisilla elämän keskeisillä teemoilla kuin välttämättömyys, tarpeellisuus, päämäärätietoisuus ja yllätyksellisyys. Tämä kaikki tulee yhtyeen soittamisessa tahattoman vaistonvaraisesti kuin itsestään omaehtoisesti esille.  Yhtye soitti uuden levyn sisältöä. Saimme kuulla Vesalan kynästä 1970-luvun puolivälissä sävellettyjä kappaleita kuten "The Wind", "Comba", "Num", ja "Together", mitkä kaikki sopivat hienosti Iivanainen luovan omaperäiseen ja taiteelliseen kitaratyöskentelyyn. "Charger" oli puolestaan enemmän repivää, rajumpaa freetä, sellaista, mitä olemme tottuneet useammin kuulemaan, kun Vesalan musiikkia lavalla on esitetty. Yleisön pyynnöstä ylimääräisenä kappaleena saimme nautiskella vielä John Coltranen "Alabaman", jonka hän kirjoitti rotujen välisen "sodan" raivotessa kuumimmillaan Yhdysvalloissa ja erityisesti Alabaman osavaltiossa.