Helsingin Vuosaaressa sijaitseva Vuotalo täyttää tänä syksynä 10 vuotta. Vuotalon ohjelmassa on ollut tihentyvään tahtiin jazziltoja, jotka on toteutettu salin klubiversiossa. Tila toimii, yleisöä mahtuu pari sataa ja  ja laadukkaan musiikin lisäksi tarjolla on A-oikeudet.

Viime lauantaina 17.9. ohjelmassa luki; "Iskelmämusiikin valtavirrasta erottuva, monipuolinen laulaja Annika Eklund esittää Tribute to Vuotalo 10 years Bandin solistina vanhan ajan jatsahtavia iskelmäkappaleita Laila Kinnusesta Olavi Virtaan".

Koska Annikan viimeiset suuret Kerkko Koskisen säveltämät hitit, Shanghain Valot ja Ole Hiljaa Ja Suutele Mua, ovat miellyttäneet korvaa radiosoittoina, niin olihan se pakko mennä katselemaan, että ihan jatsia. Sanotaan tähän heti alkuun, että kannatti.

Annika on koulutukseltaan musiikkipedagogi ja suuntautunut musiikkileikkikoulunopettajaksi. Hän on aloittanut keikkailun 13-vuotiaana. Vuonna 1996 Lavatähti-titteli, 2001 Tangoprinsessaksi Seinäjoella ja 2006 Eurovion Suomen karsinnassa jatkoon. Tämä kuulostaa siltä, miten laulajan ura eteni vanhoina hyvinä aikoina.

Ohjelmistossa oli otsikon artistien ja omien hittien lisäksi kappaleita Carolan, Pirkko Mannolan ja jopa Jori Malmstenin ohjelmistosta. Sovitukset olivat tuoreita ja sisälsivät myös instrumentaalisooloja. Kestoltaan kaikki olisivat mahtuneet single-levyn puoliskolle, eli pisimmät kestivät nelisen minuuttia. Kahteen settiin mahtui siten peräti 25 biisiä.

Sä Kaunehin Oot ja  Oi Joosef aloittivat illan hyvällä meiningillä. Illan ensimmäiset tangot Siks Oon Mä Suruinen ja Liljankukka yhdistivät kuubalaisen rumban ja suomalaisen tangon, maustettuna tuulahduksella New Orleansista, sillä Antti Ikolan sointukäsittely tangon mollisoinnuissa toi mieleen Harry Connick Jr:n pianon, vaikkapa St. James Infarmaryssa.

Illan kaikki kappaleet Annika lauloi suomeksi ja tahti oli melkeinpä hengästyttävä. Carolan Luona Penkin Puun ja Puistotien kuulosti hyvältä ja palautti mieleen miten hyvä kappale sekin on. Shanghain Valot taas vedettiin Baceballs- tunnelmissa ja Ole Hiljaa Ja Suutele Mua tosi tiukkana tangona. Ideat toimivat.

"Poika varjoisalta kujalta" imeskeli "sokeripalaa" kuunnellen "yön ääniä" ja vihellellen "epävireisiä sydämiä", tuumien "en vastaa jos soitat" tyttöystävästään, joka keikisteli usein "pikku pikku bikinissä", todeten "ei aina käy niin" ja lähettäen tekstiviestin "sä muistatko metsätien"?

Annikan ja Antin lisäksi Vuopojissa soittivat komppipari Topi Kurki, rummut ja Lasse Sirkko, basso ja kitaristi Tuomo Dahlblom. Tuomon soitosta löytyi paljon hienoja sävyjä, joista eräät veivät ajatukset Buena Vista Social Clubiin ja Ry Cooderiin.

Hyvä valinta ensi kesän festareille!!!

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti