Philadelphiassa 1973 syntynyt ja nykyään New Yorkissa vaikuttava rumpali Ari Hoenig tulee musiikillisesta perheestä. Molemmat hänen vanhempansa ovat musiikin ammattilaisia. Hän aloitti neljä vuotiaana viulun ja pianon soitolla, mutta siirtyi rumpujen pariin jo 12 vuotiaana. Musiikillisen koulutuksen hän on saanut alkujaan Texasin Yliopistossa. Veri veti kuitenkin New Yorkin suuntaan ja hän siirtyi jatko-opintoihin William Patterson Collegeen New Jerseyn pohjoisosiin. Muutettuaan 1995 Brooklyniin hän nousi nopeasti monien orkestereiden jäseneksi. Hän on ollut lavalla soittamassa myös monien kuuluisuuksien, kuten Herbie Hancockin, Joe Lovanon ja Winton Marsalisin kanssa.

Yhtye vieraili eilen Porissa

Ari Hoenig Punk Bop Quartet on laajalla levynjulkaisukiertueella Euroopassa ja kävi eilen Porissa konsertoimassa Palmgren opiston pienen valimosalin lavalla. Yhtye antoi mainion näytteen nykyhetken uusista virtauksista jazzin saralla ison rapakon toisella puolella.  Tätä rumpaligurua luonnehditaan ns. punk bopin edustajaksi. Koska itselläni tästä luokittelusta ei ollut mitään selvää kuvaa, mitä se oikeasti tarkoittaa, piti lähteä paikan päälle ottamaan selvää. Punk tuo mieleeni räkäiset Sex Pistolsin kappaleet menneiltä vuosikymmeniltä, joita en voinut sietää. Mutta taipuuko tämän kaltainen musiikki jazziksi.  Taipuuhan se, jos nyt yleensä punkista voitiin puhua. Mielestäni yhtye soitti mainiota nykyjazzia, jossa oli pohjana rehellinen bebop ja traditionaalisen jazzin syke.

Ari Hoenigin rumputyöskentely on varsin omaperäistä.  Hänen tekniikkansa on omintakeista ja kiinnostavan erilaista. Se ei ole tavanomaista "draivia" ja rytmitystä taustalla, vaan hän tosiaan soittaa rumpuja omana instrumenttina. Hänen iskunsa ovat loistavan ilmavia ja hän rytmittää taitavasti muita soittajia heidän sooloissaan. Soitto on rohkea sekoitus elementtejä populäärimusiikin puolelta. Siitä voi löytää yhtä lailla punkia, metallia, rockia kuin hiphopia. Se on jonkinlaista underground meininkiä ja ehkä juuri näiden seikkojen vuoksi on alettu puhua punk-bopista. Soittoa voisi kuvailla raivoisaksi kouristuksenomaiseksi hyökkäykseksi, mikä tuntuu sisuskaluissa.  Mene ja tiedä, mutta yhtye, jossa Hoenigin kanssa soittivat alttosaksofonisti Will Vinson, kitaristi Jonathan Kreisberg ja basisti Danton Boller, sai aikaiseksi mehevän rönsyilevän puolitoistatuntia kestäneen setin.

Yhtye aloitti Wayne Shorterin "Far" kappaleella ja jatkoi muutamalla standardilla kuten "Remembering". Hoenigin oma kappale "Ska", jonka nimeä hän itse leikillään luonnehti "todella omaperäisen kekseliääksi", kolahti otsaan kuin pajavasara.  Soitto kulki selkeästi Hoenigin rumputyöskentelyn kautta, mutta kukin vuorollaan sai kuitenkin hyvin soolotilaa. Nyt sekin tiedetään mitä on käsite punk-bop.

Vielä on mahdollisuus kuulla tätä yhtyettä Suomessa

Keikkakalenterin mukaan Ari Hoenigin kvartetti esiintyy Suomessa vielä maaliskuun loppupuolella useilla yllättävillä paikkakunnilla kuten Huopana (ilmeisesti Viitasaaren kaupungin yksi kylä), Pielavesi ja Alahärmä suurempien kaupunkien Oulun, Jyväskylän ja Rauman lisäksi. Käykää ihmeessä kuuntelemassa tätä uuden modernin jazzmusiikin yhtyettä, jos siihen on tilaisuus.

 

 

 

 

 

 

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti