Kiitokset "Vapaat Äänet" konserttijärjestäjälle Charles Gilille, että hän jaksaa järjestää ja tuoda näitä varsin erikoisia ranskalaisia yhtyeitä Suomeen konsertoimaan.  Nyt meillä oli ilo saada kuulla jazztrio La Campagnie des Musiques à Ouir kokoonpanoa, joka vetää kuuden keikan kiertueen eri puolilla Suomea. Voisin sanoa, että onneksi, sillä yhtye on niin hullun hauska, että sitä kuuntelee mielellään. Eilen konserttipaikkana oli Turun Seudun Musiikkiopisto ja eihän sieltä voinut olla poissa, kun ei matkaakaan ole kuin vajaa 150 km Porista.

Eipä silti, ei tämä aivan ainutkertainen esiintyminen ollut, sillä tätä yhtyettä olemme voineet toki aikaisemminkin kuulla, ainakin vuonna 2004 Pori Jazzeilla ja seuraavana vuonna yhtye teki Suomessa kiertueen. Denis Charolles ja Frédéric Gastard ovat myös esiintyneet tämän jälkeen Porin Ultra Music sessioissa, kylläkin eri kokoonpanoissa.

Mutta ei lisä pahaa tee, sen verran hulvatonta ilottelua näiden velhojen herrojen soitto oli. He liikkuivat rehvakkaasti yhtä lailla vanhoissa hittikappaleissa, kansanmusiikissa kuin ranskalaisen chansonin ja musette-musiikin saloissa. Kappaleiden seasta saattaa erottaa vanhan Renegades hitin yhtä lailla kuin punkia á la "The Police".  Sekopäisesti edeten yhtyeen musiikki svengaa kuin hirvi, jos näin vanhaa kliseetä voisi käyttää.  Jazzillisesti ajatellen ollaan vahvasti avantgarden ja freen pakeilla, mutta soitto ei ole niin raakalaismaista kuin tämän suunnan musiikissa yleensä on totuttu kuulemaan. Gastard soitti pääasiassa bassosaksofonia, mutta ei tällä kertaa riehunut kakofonian rajamailla.  "Töötit" olivat aika inhimillisiä loppujen lopuksi.

Denis Charollesia voitaneen hyvällä syyllä pitää jonkinlaisena tuhattaiturina. Hän sopisi vaikka pelleksi Pelle Hermannin puistoon. Ei, ei tämä ole mikään vitsi.  Hän varmasti osaisi tämänkin homman. Varsinainen ilottelija, joka pystyy luomaan, vaikka tyhjästä, musiikillisen teoksen.  Hänen instrumenttinsa ovat ensisijaisesti rummut ja perkussiot, mutta puhaltimet, kitara ja laulu kuuluvat myös hänen repertuaariinsa.  Efekteinä oli kippoa ja kuppia, veistä ja haarukkaa ja jos jonkinlaista muuta vispilää ja pellinpalaa. David Chevallier oli tällä kerta kolmantena miehenä. Hänen soittonsa rikastutti yhtyeen ilmaisua sähköisellä sekä akustisella kitaralla.

Vaikka yleisöä oli paikalla varsin runsaasti, niin konserttisali ei kuitenkaan ollut aivan täynnä. Erittäin huono keli ulkona oli varmaan pelästyttänyt osan yleisöstä viime tingassa. Harmi heidän puolesta, jotka eivät saapuneet paikalle, sillä taas kerran saatoimme kuulla hauskaa musiikkia ranskalaisittain ilmaistuna.

Tukka putkelle - vielä ehtii

Vielä ehtii kuuntelemaan tätä riehakasta menoa huomenna maanantaina Petäjäveden Auditorio Miilussa sitten seuraavina päivinä Jyväskylän Popparissa ja Hämeenlinnan Suistossa. Käykääpä ihmeessä kuuntelemassa, jos vain suinkin siihen on tilaisuus.  Yhtyeen soittajat ovat taitavia ja heidän tekninen osaaminen on huippuluokkaa.  Ilman näitä taitoja ei pysty luomaan ja viljelemään huumoria ja hullunhauskaa lavaesiintymistä äänenkäyttöineen samanaikaisesti soittamisen ohella. Kaikki tuntuu niin helpolta, niin helpolta, mutta muistakaa, "Be careful out there", tämä ei ole mitään tavallista koko kansan musiikkia, sinne pitää mennä avoimin mielin, kuunteleminen on haastavaa.

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti