Legendaarinen Cafe Jazz Porin jokirannassa avasi ovensa taas kesäkaudeksi uudella ilmeellä. Ravintoloitsijat Jaakko ja Pia Karumo ottivat talven aikana paikan haltuunsa.  Se "putsplankattiin", baaritiski sai uuden "katteen" ja kattovalaisimet vaihdettiin, tilaan varsin mallikkaasti sopiviin, vanhanajan kruunuihin. Hienot hirsiseinät ovat tietenkin entisellään, mutta niistä on poistettu rekvisiittaa.

 

Uuden ravintolapariskunnan vetämänä ovet avattiin vapunaattona. Lähtölaukaus pamahti oikeastaan Pori Jazz ry:n ja muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä pidetyllä cocktail tilaisuudella. Uuteen kauteen satsataan myös vahvasti musiikkipainotteisesti. Erilaisia konserttitilaisuuksia pidetään viikoittain. Kaikista kiinnityksistä ei ole vielä täyttä tietoa, mutta yhteistyö Palmgren konservatorion ja Pori Big Bandin kanssa tuo mukanaan useita konsertteja, joita on myös viikonloppuisin päiväsaikaan.

Toukokuussa tapahtuu paljon, Palmgren opiston opiskelijat soittavat useana päivänä. Lavalle astuvat myös Harri Marstio 15., Pori Big Band 17., Jukka Syrenius Band 22. ja lauantaina 23. päivä avautuu Lenni-Kalle Taipaleen ja Sami Pitkämön Semijukebox. Kesäkuussa paikalla on mm. Sami Saari, heinäkuu painottuu tietenkin suureksi osaksi Pori Jazz Festivaalin konsertteihin. Heinä- elokuun vaihteessa on blues tapahtuma ja elokuussa ilmeisesti paikalle tulee mm. Veeti Kallio.

 

 

Palmgren Spring Jamboree - Singers Night

Cafe Jazzin esiintymislava on tuttu monille maailman huippuartisteille, mutta nyt lavalle nousivat nuoret rytmimusiikin opiskelijat. Toukokuun aikana tämä Palmgren Spring Jamboree käsittää kaiken kaikkiaan neljä erillistä konsertti kokonaisuutta. Eilinen konsertti oli omistettu laulajille. Ilta alkoi mukavan aikaisin jo kello 18.00, mikä sopii ainakin tällaiselle vanhemman polven kuuntelijalle mainiosti. Eipä silti, lavalla esiintyi ensin seitsemän perustason bändiä, sitten pääsivät esille laulajat eri kokoonpanoissa ja vielä illan päätteeksi esiintyi Noora Tommilan Ensemble, joten kaikki eivät olisi ehtineet esiintyä illan aikana, ellei olisi päästy vauhtiin riittävän aikaisin. Hyvä näin. Yleensä "jammailut" alkavat aivan liian myöhään, mikä vaikuttaa ainakin vanhemman polven kuuntelijoiden aktiiviseen osallistumiseen.

 

Perustason bändit

Soiton aloittivat Valimon Viikarit opettajansa, saksofonisti, Juha Unkilan johdolla. Esitys oli medley useista kappaleista. Kuulimme mm. yhden aikamme saksofonisti legendan Sonny Rollinsin "St. Thomasia". Jenna's Pallette esitti mm. Stevie Wonderia ja Nightwishiä Tommi Harrivaaran avustaessa pianosäestyksellä. Seppo Tynin luotsaama Guitars Unlimited, kolme kitaraa, basso ja rummut vingautti 7/4 osa bluesia.  Backyard Birdies oli myös blues linjoilla. "Hard to handle" kolmen puhaltajan ja kitaralaulun kera meni varsin mallikkaasti. Valimo Sound Machine, saksofonisti Tuuli Nevantauksen ja bongorumpuja takoneen Severi Koivusalon tukemana soittivat taustat laulaja Karoliina Viidalle. Karoliina olikin hämmästyttävän hyvä ollakseen vielä perustason opiskelija. Hänen esittämänsä "Cry me a river" tulkinta oli lähes ammattimaista laulantaa.  Kahden naissolistin muodostaman, Iken Enkelit, laulut pureutuivat jazzin juurille "Stormy Weatherin" muodossa.

 

Singers Cavalcade - opintonäyte-esitykset

 

Kolme laulajaa esitti kuuden kappaleen opintonäytteen eri rytmimusiikin genreistä hyvällä menestyksellä. Elina Jahkola aloitti komeasti jazzlinjalla. "Angel Eyes" ja bossanovapohjaisen "One Note Samba" tulkinnat olivat hienoa kuultavaa. Funkyn kautta päädyttiin "annielennoxmaisesti" makeisiin unelmiin.

Enni Kyttänen aloitti myös jazzlinjauksella ja rohkeasti vaikeilla kappaleilla. Mielestäni varsinkin Monkin "Round Midnight" on vaikea laulettuna. Siitä hänelle hyvät pisteet. Musiikin linjaukset vaihtuivat Baddingista, Marvin Gayen kautta Clashin "Should I stay or should I go", mikä sai yleisön riemun kiljahduksiin. Omasta mielestäni Ennin tulkinta, 26 vuotiaana kuolleen Nick Draken, kappaleesta "Things behind the sun", yhdessä akustista kitaraa soittaneen Tatu Säterin kanssa, oli suorastaan herkullisen maukas.

 

 

Kolmas työnäytteen antaja oli Jukka Lamminen, joka liikkui enemmän iskelmä linjalla. Hän aloitti Topi Sorsakosken ja Agentsien "Yön väistyessä" kappaleella ja jatkoi mm. Beatlesilla. Kappaleet "Stormy Monday" ja Show Boat musikaalin "Old Man River" olivat hieman enemmän jazzin painoitteisia.

Tutkintoillan päätös

 

Noora Tommilan opintonäyte oli korkeammalla tasolla ja hänen piti esittää yhdeksän kappaleen setti, jossa kaksi kappaletta oli oma valinnaisia. Hänen repertuaarinsa oli erityisen laaja. Hän aloitti kahdella Neil Youngin kappaleella "Old Man" ja "Like a Hurricane" isänsä kitarasäestyksellä ja siirtyi sitten pianon ääreen laulaen itse säveltämänsä kappaleen, jolla ei ollut vielä nimeä. Tällä kertaa kuulimme sen "C molli seiskana" ja sanat suomeksi, mistä hän oli ylpeä, koska ei ole käyttänyt sanoituksissa suomea vuosikausiin.  Yhdessä Jussi Reunamäen pianon soiton kanssa hän jatkoi kolme kappaletta ja sitten loput bändin kanssa, jossa soittivat Reunamäen lisäksi Harrivaara bassoa ja Jaakko Kotiniemi rumpuja. Lopuksi saimmekin kuulla pari loistavaa jazztulkintaa Billy Holidayn "Lady sings the blues" ja "But not for me".  Noora on selkeästi nousemassa jazzlaulajien eturiviin Suomessa.

 

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti