Shake 09 Keski-Suomen Sumiaisissa kutsuu itseään "maailman pienimmäksi rautalankafestivaaliksi".Tapahtuma on ainakin yksi sympaattisimpia pieniä tilaisuuksia, mitä yleensä on.

Pääosin instrumentaalikitaran varaan rakentuva erikoishappening on jo itsessään innostava.

Kesäilta, koivut, järvenrantapuisto, lavalla kitarabändi soittaa Emmaa - sen suomalaisemmaksi, rakastettavassa mielessä, tilaisuus ei enää voi tulla.

Shake järjestettiin jo viidennen kerran. Se tuo kuultavaksi musiikkia ajalta, jolloin miehet olivat miehiä, kitarat olivat kitaroita ja biisit kohtuullisen pituisia.

Jousikaiku, tremolo ja Vox-vahvistin, jee-jee!

Viime vuosisadan tärkein filosofi, itävaltalainen Ludwig Wittgenstein, sanoi, että jos jokin asia yleensä on ajateltavissa ja ilmaistavissa, sen voi sanoa selkeästi.

Kitaristi Nono Söderberg on rautalankakuvioissa jo veteraani. Hän tuntuu ajattelevan, että jos jokin asia yleensä on soitettavissa, sen voi soittaa rautalankana.

Niinpä esim. Cole Porterin Night and day transformoituu hänen käsittelystään ehdaksi rautalangaksi.Söderbergillä on ponteva ja aggressiivinen kontakti sähkökitaraan. Sävyjä tulee kuin runsauden sarvesta.

Nono jopa taikoo tavallisesta sähkökitarasta erehdyttävästi Havaijin kitaran soinnit, sustainia myöten - niin uskomattomalta kuin se ehkä kuulostaakin.

Varmaotteinen bändi Hot Wires teki kuuntelunautinnosta täydellisen.

Perinteet - rikkaus ja rasite

Perinteiset rautalankabändit, kuten veteraaniryhmä Aftons tai nuorten miesten RoadRunners, luottavat melodioihin ja instrumentaaliesitysten voimaan.

Erityisesti solistisen soittimen osalta pyritään mahdollisimman suureen yhdenmukaisuuteen mm. Shadowsien ja erityisesti tietenkin Hank B. Marvinin (Hank I Suuri) kanssa. Määrättyyn rajaan saakka se pureekin.

Sama ei päde niinkään muuhun bändiin; esim. basson volyymin ylikorostuminen ja luonnottomasti venytetty sävelkorkeus (eli matalat äänialueet) arkistavat kuuntelunautintoa..

Oululaisten Aftonsien pisteliäs huumori ei liioin tahtonut oikein avautua.

Viimevuotisen "Rautalanka Awardsin" voittanut The Charades riehaannutti yleisön tehden työnsä tyynesti ja varmoin ottein. Mm. Sapelitanssi rautalankaversiona oli unohtumaton elämys.

Yhtyeen uusi leadkitaristi Arto Mäkelä teki hienoa ja vakuuttavaa jälkeä.

Aina pelimerkit eivät kuitenkaan pysy täysin hallussa.

Varsinkin twistin nopea tempo ja kakkoslyönnin kaksijakoisuus muodostavat liiallisen houkutuksen tempon kiihdytyksille ja tapahtuu kiusallisia rytminkarkauksia.

Niinkin kokenut konkari kuin The Charades voi kompuroida tällaisessa.

Hurriganes-rumpali Remu Aaltosesta pilailtiin, että hän samanaikaisen laulamisen takia tuplasi biisin tempon esityksen aikana.

Nyt tuntui välillä, että tempo triplaantui. Yleisöllä alkoi olla jo vaikeuksia pysyä tahdissa mukana.

Vokalisti Pekka Tiilikaisen vierailu tuntui kokonaisuudesta hieman irralliselta - hän on hyvä laulaja, muttei ehkä hänen solistiset vahvuutensa eivät käy täysin yksiin bändilatauksen kanssa.

The Skylarks esittää Hollies- ja Beatles-lauluja rautalankahengessä - käytännössä tämä tarkoittaa keskittymistä bändin varhaistuotantoon.

Nuoret miehet ovat tehneet töitä stemmalaulunsa kanssa - laulun puhtauden suhteen on kuitenkin vielä paljon tehtävää.

He tekevät saman virheen kuin lähes kaikki muutkin ennen heitä, laulavat suoraan kurkusta. Ääni särkyy ja äänenlaatu on epäpuhdasta.

Vielä pari vuotta tuota rääkymistä, niin äänet voivat olla lopullisesti pilalla.

Kirka ja Sirkesalo osasivat laulaa oikealla tekniikalla, rääkätä ääntään äänihuulten kärsimättä. Mutta he eivät valitettavasti enää ole kertomassa, miten se tehdään.

Joka tapauksessa Skylarksit näkevät paljon vaivaa settinsä eteen; asut ovat asianmukaiset, kitarat Rickenbackeria, Paul McCartneyn viulubassoa jne.

Illan päättänyt The Webasto oli maineensa veroinen ja näytti jykevällä musisoinnillaan kaapin paikan.

Anthony Brantberg on kitaristina ja laulajana aivan omaa luokkaansa, imponoiva, jämäkkä ja uskottava.

Jo kymmenen vuotta toiminut yhtye on saavuttanut vankan aseman alalla kansainvälisestikin.

Yhtye on onnistunut luomaan omaleimaisen tyylin ja välttämään stereotyyppiset kaavat, joihin 60-luvun nostalgisessa hengessä operoivat bändit liian usein lankeavat.

Kaihomielisyys ja mollibiisien haikeus ovat tärkeitä elementtejä, mutta niiden varaan ei pidä kaikkea rakentaa.

Tiivistunnelmaisen illan juonsi rennosti Holle Holopainen.

 

---

Nastolassa on Juhannuksen jälkeen rautalankafestari, joka on hieman Sumiaista vanhempi. Rytmimusiikin ystävien kannattaa noteerata molemmat. Nostalgisia tunnelmia voi elää vahvoina.

Ensi kesää odotellessa, käykääpä osoitteissa http://www.rautalankaa.com/ ja www.rautalankafestivaalit.com.

Sumiaisten bändien nettisivuilla vierailu avartaa myös näkemyksiä twistin ja yleensä instrumentaalikitaran ihmeelliseen maailmaan.

Hot Wiresin CD on riemastuttava kokoelma, vai mitä on ajateltava esim. seuraavista biiseistä yhdellä ja samalla levyllä: Sweet Georgia Brown, Dirty Dozen Blues, Silver Boots ja Säkkijärvi Stomp?

Charadesien Wild Cards, The Rautalanka Collection ja On Stage ovat rautalankaheimon peruskamaa, joita ilman ei voi edes tunnustaa kuuluvansa rotuun.

Samaa voi sanoa Webaston levystä Cold and Hunger.

Shake -tapahtuman isähahmo Risto Korhonen lupaa ensi vuonnakin ikimuistettavia elämyksiä yleisölle.

Shake 09 Sumiaisissa 11.7.

The Aftons, The RoadRunners, Nono Söderberg & Hot Wires, The Skylarks, The Charades & special guest Pekka Tiilikainen ja The Webasto.

 

Kokoonpanot:
The RoadRunners

*Saku Aaltonen, soolo/komppikitara
*Samu Aaltonen, soolo/komppikitara
*Kristian Ollikkala, kitara
*Jakke Kauppinen, basso
*Jere Aaltonen, rummut

The Aftons

*Olli Juvonen, soolokitara

*Pentti Pasanen, komppikitara

*Olli Oivo, basso

*Martti Hätälä, rummut

Nono Söderberg & Hot Wires

*Nono Söderberg, soolokitara

*Ykä Putkinen, komppikitara

*Veede Sinivaara, basso

*Rudy Ryynänen, rummut

The Skylarks

*Pasi Laihonen, kitara, laulu

*Tero Laihonen, kitara, laulu

*Keijo Laihonen, rummut, laulu

*Jukka Aho, basso, laulu

The Charades
*Jari Moberg, rummut
*Arto Mäkelä, kitara
*Toni Liimatta, kitara
*Jukka Väisänen, basso, laulu

special guest:

*Pekka Tiilikainen, kitara, laulu

The Webasto
*Anthony Brantberg, kitara, laulu
*Jouni Ketola, kitara
*Aarno Salonen, rummut
*Juha Torvinen, basso

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti