Kävin äskettäin katsomassa Vaasan kaupunginteatterissa Ilkka Kuusiston (synt. 1933) oopperan "Isänmaan tyttäret", jonka melodisesti kekseliäs musiikki puhutteli ja nivoutui upeasti Pia Perkiön librettoon.

 

Olin hieman aikaisemmin löytänyt vanhan "jamikirjani", johon Aulis Sallinen (synt. 1935), tuttavani varusmiesajalta, oli lyijykynällä kirjoittanut talvella 1955 kolme kaipaamaani jazzstandardia sointuineen. Muistan prosessin olleen nopea, eikä hän tarvinnut siinä mitään soitinta. Molempien säveltäjäsuuruuksien taustalla ovat jo teini-ikäisenä pianistina soitetut tanssikeikat ja sen ajan vetävä nuorisomusiikki, jazz ja sen koskettava henki.

Ei jazz eivätkä tanssikeikat olleet vieraita nuorelle Jorma Panulallekaan (synt. 1930). Hän kertoi muuten koulupoikana matkustaneensa Kauhajoelta Vaasaan osallistuakseen nuorten pianistien kilpailuun, mutta huolettomuuttaan oli katsonut päivämäärän väärin. Kilpailu oli ollut jo lauantaina kaupungintalossa, ja nuorukainen yritti kiskoa talon ovea auki sunnuntaina. Elektronisen musiikin uranuurtajamme Osmo Lindeman (1929-1987) oli 1950-luvulla paljon käytetty jazzpianisti, ja nyt kotimaisia jazztaustaisia säveltäjiä on runsaasti nuoremmassa polvessa, mm. Kirmo Lintinen.

Kevyen musiikin erikoisosaamista on tunnetusti monilla ulkomaisilla klassisen musiikin säveltäjä- ja kapellimestarisuuruuksilla. Heitä ovat mm. Leonard Bernstein (1918-1990 ), Miles Davisin kanssa levyttänyt, myös jazzin tutkijana arvostettu Gunther Schuller (synt. 1925), jonka pääinstrumentti on käyrätorvi ja rumpalina uransa aloittanut pianisti ja "kromaattista universumia" improvisoinnissa opettanut ja siitä kirjoittanut George Russell (1923-2009). André Prevín (synt. 1929) debytoi jazzpianistina 1945, ja hänen triolevytyksensä My fair lady-musikaalisävelistä (1957) oli maailmanmenestys.

Benny Goodman valitsi Teddy Wilsonin jälkeen pianistikseen sovittajanakin jo ansioituneen 18-vuotiaan Mel Powellin (1923-1998), joka sävelsi mm. Goodmanin menestyshitin "Mission to Moscow" ja josta tuli myöhemmin Yalen yliopiston sävellysopin professori ja musiikkitieteen laitoksen johtaja.

Vuonna 1969 pianisti Bill Evans (1929-1980) trioineen konsertoi Ilkka Kuusiston kotona Helsingin Lauttasaaressa ja kertoi näkemyksiään musiikista, haastattelijana Erkki Toivanen. Televisiomme tallensi tilaisuuden ja lähetti ohjelman ensi kertaa seuraavana vuonna. Yleisönä kotikonsertissa vilahtavat Kuusiston jälkikasvun lisäksi mm. jazzmiehemme Åke Granholm ja Jukka Haavisto. Klippejä on voinut katsoa YouTubessa, ja ne ovat kuulemma mukana markkinoille tulevalla dvd:llä Evansin musiikista.

- Virsikirjassamme on muuten Ilkka Kuusiston säveltämä helluntaivirsi "Kosketa minua henki" (125 Pia Perkiön sanoittama). Nippelitietona ja kuriositeettina lisättäköön vielä viulisti Jean Sibeliuksen (1865-1957) keikka eräässä berliiniläiskabareessa 1889 ja Pielisen suunnalla mainos jossain ladon seinässä (?) hänestä viulusolistina tanssi-ilmoituksessa joskus 1892.

 

 

 

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti