Taloustieteilijä  KTT Taisto Kangas, klarinetisti ja jazzpedagogi MuT Jari Perkiömäki, saksofonisti, julkaisivat 2007 artikkelin "Improvisointi johtajan työssä". Siinä todetaan menestyvän yrityksen johtamisen edellyttävän valmiuksia, jotka muistuttavat pätevän jazzmuusikon ominaisuuksia.

 

Argentiinalainen kirjailija ja musiikin tutkija Nestor Oderigo kuvasi 1950-luvulla jazzia "suurenmoiseksi ihmisiä lähentäväksi voimaksi".  Samoihin aikoihin saksalainen jazzvaikuttaja Olaf Hudtwalker kirjoitti puolestaan jamitilaisuudesta: "Se on pienoiskuva demokratiasta. Kukin instrumentalisti on omien voimiensa varassa ja kaikki ovat tasa-arvoisia. Muiden muusikkojen huomioonottaminen on yhdistävä elementti."

 

 

Kun Duke Ellington and his Famous Orchestra oli ensi kiertueella Englannissa kesäkuussa 1933 ja soitti mm. Lontoon Palladiumissa, aikansa kuuluisimmassa varietee-teatterissa, muusikot olivat ihmeissään saamastaan vastaanotosta ja nauttimastaan suosiosta. Samaan aikaan oli kaupungissa Kansainyhteisön talouskonferenssi. Se huipentui Ellingtonin musiikin ihailijan, sanomalehtikuningas lordi Beaverbrookin järjestämiin suuriin kutsuihin. Vieraina olivat ellingtonlaisten lisäksi mm. Kentin herttua ja Edward-Duken kaima, Edward -  "His Royal Highness, the Prince of Wales, due, by the Grace of God, to become King, Defender of the Faith of the United Kingdom of Great Britain and Ireland, Emperor of India and of the British Dominions beyond the sea".

Edwardit ystävystyivät nopeasti nautiskellen ginigrogeja, mikä herätti ihmetystä muusikoissa: giniä pidettiin silloin jenkeissä vain rahvaan juomana. Kun Ellingtonin orkesteri aloitti soiton, Edward liimautui rumpali Sonny Greerin viereen koko illaksi ja teki tämän kanssa sinunkaupat. Pitkin iltaa Sonny ja "Wale" naukkailivat muitakin juomalaatuja. Kun Wale (tai Whale) pyysi päästä soittamaan hetkeksi rumpuja , Sonny luovutti hänelle mieluusti "kioskin". Ellington on vahvistanut, että prinssi osasi myös soittaa: "He had a hell of a Charleston beat." Kentin herttua George puolestaan pyysi Dukea soittamaan suosikkisävelmänsä "Swampy river". - Walesin prinssi Edwardista (Edward VIII) tuli itsekin myöhemmin Duke, Windsorin herttua, the Duke of Windsor, luovuttuaan kruunusta 1936.

Ollessaan orkestereineen 1955 kiertueella Kauko-Idässä "the King of Swing", klarinetisti Benny Goodman ja pasunisti Jack Teagarden vierailivat Bangkokissa Thaimaan kuninkaan Bhumibol Adulyadejin (Rama IX) luona. Kuningas (synt. 1927) on musiikin, erityisesti jazzin ystävä. Tapaamisessa myös jammattiin, sillä Rama IX on myös taitava saksofonisti. Hänellä on oma hoviyhtyeensä ja hän on kuulemma pätevä säveltäjäkin. Hallitsijakaudellaan hän on soittanut myös ainakin jazzsuuruksien vibrafonisti Lionel Hamptonin ja trumpetisti Maynard Fergusonin kanssa. Sooloja lienee jaettu demokraattisesti ja tasapuolisesti.

 

 

Candlelight Blues
Music: H.M. King Bhumibol Adulyadej
Lyrics: Assoc. Prof. Sodsai Pantoomkomol

His Majesty King Bhumibol Adulyadej of Thailand was born in Cambridge (Massachusetts, USA), but he received his school education in Switzerland. There (still being a Prince) he received his first musical education. He started to play the clarinet when he was ten years old. Living in Europe in the forties of the Twentieth Century, when jazz was very popular everywhere, he also developed a liking for this music, and it should not be considered surprising that his first compositions were strongly influenced by jazz music.
His first composition, the Candle Light Blues, is written completely according to the blues sequence of chords.

 

 

 

 

Thaimaan kuninkaan Bhumibol Adulyadejin (Rama IX) tyylinäyte äänettömänä...

 

 

 

 

 

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti