”Lännen Jukka”, J. Karjalainen on kuvaillut kantria kansanmusiikkiin pohjautuvana ”amerikaniskelmänä”. ”Se pitää yllä uskoa arvoihin, joille maa on rakennettu. Sen laulujen teksteissä esiintyvät usein sanat äiti, juna, etelä, pick-up auto, vankila ja petollinen sydän.”

Brittihistorioitsija E.J. Hobsbawm on puolestaan määritellyt bluesin ”jazzin sydämeksi”. Sen lyriikka muistuttaa kantrilauluja.

Kirjasessa The Best Musicians’ Jokes (Voggenreiter Publishers 1999) on mukavia vinkkejä blueslaulujen tekijöille.

Standardialoitus "Woke up this morning" on edelleen tehokas. Erään blueslaulajan hautakiveen on muuten hakattu teksti "I didn't wake up this morning".
Ei pitäisi koskaan aloittaa toteamalla "I got a good woman", ellei jatkossa tule jotain ikävää, esim. "Got a good woman, with the meanest dog in town..."
Juna, erityisesti etelään menevä, on bluesissakin hyvä kulkuneuvo samoin kuin Greyhound-bussi tai "second-hand" letukka. Ei bemareita eikä kuumailmapalloja! Kävely on pätevää liikkumista valtateillä, etenkin niiden risteyksissä.

Parhaat blues-kohteet ovat edelleen kaupungit Chicago, St. Louis ja Kansas City ja niissä tyhjä vuode tai vankila, ei tavaratalo, eivätkä toimisto, taidenäyttelyn avajaiset tai viininmaistiaiset.
Väreissä tulisi välttää violettia ja beigeä. Halvan viinin juominen suoraan paperipussissa olevasta pullosta on suotavaa, samoin irlantilainen viski likaisesta lasista, muttei minkäänlainen cocktail.
Pahinta on, jos se olisi koristettu esim. paperisella pikku päivänvarjolla.
Suotavia nimityksiä naisille ovat Sadie ja Big Mama, miehillä esimerkiksi attribuutit "Big" ja "Old". Käyttökelpoisia ovat myös määreet Howlin' ja Lightnin'. Vammaisuudesta saa mainita: "blind", "cripple" ja "wheezy". (=astmaattinen) .
Hedelmistä suosikaa sitruunaa ja limeä. Kuravesi, "muddy water" on joskus hyödyllinen ympäristön kuvaamisessa.

 

Tenorisaksofonisti Dexter Gordonin mukaan jazzmuusikon tärkein ominaisuus on oma saundi. ”Sen kehittämisessä kuluu paljon aikaa ja se vaatii monipuolista harjoittelua.” Eräs omaleimaisimpia ja varsin blues-sävytteisiä instrumentalisteja oli trumpetisti Harry ”Sweets” Edison (1915-1999), Count Basien orkesterissa 1937-1950 maineeseen noussut muusikko. Orkesterissa silloin myös mukana ollut saksofonisti Lester Young antoi hänelle lisänimen ”Sweetie-Pie” tämän lämpimän ja kauniin soittimen äänen vuoksi. Pian se kuitenkin lyheni muotoon ”Sweets”.

 

 

Edison ei sooloissaan turhia briljeeraa, vaikka tekniikkaa hänellä olisi ollut muillekin jakaa. Hänen saundinsa on trumpetisteista eräs helpoimmin tunnistettavista. Hänen tavaramerkkejään on vaikkapa kahdeksan saman neljäsosanuotin fraasi, jonka hän soittaa hienostuneella rytmisellä jännitteellä ja blues-sävytyksellä. Edisonin ekonominen musisointi perustuu hänen ajatukselleen ”the art of playing is not so much in knowing what to play as knowing when to play.”

 

 

Basien jälkeen “Sweets” soitti mm. Buddy Richin, Louis Bellsonin ja Quincy Jonesin bigbandeissa ja kiersi JATP-ryhmän mukana maailmalla. Eräs merkittävä äänite syntyi 1974, jolloin Norman Granz tuotti Oscar Petersonin ja Harry Edisonin duo-lp:n.

Taloudellisesti tuottoisinta aikaa hänellä oli kuitenkin yhteistyö Frank Sinatran ja Nelson Riddlen kanssa. He hyödynsivät Edisonia taitoa täydentää, ”fillata” sovituksiin jätettyjä aukkoja ja soittaa obligato-osuuksia. Hieno esimerkki tästä on esim. Sinatran Songs for Swinging Lovers-albumi. Sinatra arvosti ”Sweetsin” osaamista niin paljon, että hän vaati tämän ainoan orkesterinsa värillisen muusikon saavan asua muiden kanssa samassa hotellissaan myös etelävaltioden kiertueilla.

 

 

St. Louis Blues

W. C. Handy, Louis Armstrong

I hate to see that evening sun go down
I hate to see that evening sun go down
'Cause, my baby, he's gone left this town

Feelin' tomorrow like I feel today
If I'm feelin' tomorrow like I feel today
I'll pack my truck and make my give-a-way

St. Louis woman with her diamond ring
Pulls that man around by her
If it wasn't for her and her
That man I love would have gone nowhere, nowhere

I got the St. Louis Blues
Blues as I can be
That man's got a heart like a rock cast in the sea
Or else he wouldn't have gone so far from me

I love my baby like a school boy loves his pie
Like a Kentucky colonel loves his mint'n rye
I love my man till the day I die

by W.C. Handy

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti