Lester Young - tangolaulaja!

Vuonna 1952 alkoi "Lauantain toivotuissa" soida Louis Armstrongin esittämänä tango "Kiss of fire" ("El Choclo", "Tulisuudelma"), jonka jazzillinen trumpettisoolo valloitti ainakin silloiset nuorisomusiikin harrastajat.

Se lienee käynnistänyt tanssimuusikkojemme keskuudessa myös pienoisen "vale- tai piilotangobuumin". Tanssiyleisö saatiin "joraamaan" tangon askeltamiseen sopivalla melodialla, jonka rytmiä ruvettiin vaivihkaa elävöittämään "svengillä". Improvisointiin kykenevät saivat näin hetken soolotilaa, "kooruksen" soittamalla "omasta elämästään". Kappaleen lopussa palattiin taas kurinalaisesti teemaan ja tangon poljentoon.

Kuusikymmentä vuotta sitten tehtiin muitakin suosittuja iskelmätangoja. Eräs oli Pearl Baileyn silloin levyttämä hitti "Takes two to tango" (Hoffman-Manning), jota myös Armstrong versioi samana vuonna.

Erikoisimman tulkinnan siitä teki kuitenkin tenorisaksofonistien presidentti Lester Young tuottajansa Norman Granzin toivomuksesta. Se on ainut levy, jolla Lesteriä kuullaan myös laulusolistina. Taustaryhmänä hänellä on Oscar Petersonin kvartetti. Äänitteen kiinnostuttavuutta lisää myös kahden oton välissä oleva tuottajan ja solistin lyhyt neuvottelu, joka valaisee heidän  kulttuuritaustojensa erilaisuutta.

YOUNG: Should I open up singing?

GRANZ: Just like you did before. (Oscarille) A little funky intro, Osc.

YOUNG: There's some ladies out here.

GRANZ: Huh?

YOUNG: You said some funky introduction - there's ladies out here.

Lopuksi kuullaan Granzin naurahtavan. Hänelle "funky" merkitsi maanläheistä ja tehokasta blues-tunnelmaa. Youngin ikäluokan värillisille termi taas viittasi likaisuuteen, jopa vastenmielisyyteen, mikä ei ollut saksofonistin mielestä kohteliasta kielenkäyttöä. Studioon kun oli kutsuttu myös tuttuja naisia seuraamaan äänitystä.

Vuonna 1999 basisti Atro "Wade" Mikkola teki rohkean tempun levyttämällä kvintetillään joukon suomalaisille rakkaita iskelmiä jazzhengessä. Levyllä Muistatko on mm. Toivo Kärjen "Lily blossom" ("Liljankukka"). Vuotta myöhemmin tuli kauppoihin Jukka Perko & Hurmio-Orkesterin Blue Note-merkille tekemä cd Music of Olavi Virta.

Jo aikaisemmin, 1991, Antti Sarpila yhdessä opettajansa Bob Wilberin kanssa oli tehnyt levyn Moments like this, jolla on mm. upea tango-jazzraita "Tango a la Bechet".

Kerrassaan riemukas ja taitava näyte on Rempsetti-puhallinorkesterin jazzillista ajattelua heijastava levy vuodelta 1975, jossa Markku Isomäen "Blues-tangossa" on retuperämäistä meininkiä soolo-osuuksineen.

Mutta jo 1923 jazzin merkittävä uranuurtaja, pianisti-säveltäjä-vokalisti "Jelly Roll" Morton oli levyttänyt bluesvaikutteisen tangon, "New Orleans joys". Hänen mielestään jazzia ei voi soittaa tajuamatta sen espanjalaista sivumakua, "Spanish tinge".

Duke Ellington orkestereineen levytti 1950-luvun alussa hienon numeron "Tyrolean tango". Vuodelta 1974 on sitten jo hieman erilaistakin tangoa ja jazzia. Baritonisaksofonisti Gerry Mulligan ja säveltäjä Astor Piazzolla äänittivät silloin albumin Summit.

- Sanontaa "takes two to tango" on ryhdytty myöhemmin käyttämään jopa lakikielessä viittaamaan johonkin yhdessä saavutettuun - erityisesti ikävään - lopputulokseen.