Bigband-jazzin ja swingin kultakaudella, 1930-luvulla, syntyi myös joitain suosittuja pikkuyhtyeitä, joiden esikuva oli erityisesti Benny Goodmanin trio.

 

Näistä merkittävimpiin kuuluivat pianisti-laulaja Nat "King" Colen trio ja basisti John Kirbyn sekstetti. Molemmat perustettiin 1937, mutta kun edellisen saama suosio kasvoi vähitellen ja kesti  koko seuraavan vuosikymmenen,  John Kirby-ryhmän ("The Biggest Little Band in the Land") nopeasti saavuttama menestys hiipui jo 1940-luvun alussa.

John Kirby (1908-1952) soitti tuubaa ja kontrabassoa kolmessa suositussa swing-orkesterissa.  Fletcher Hendersonin kanssa hän oli 1929-1933 ja sen jälkeen Chick Webbin ja Lucky Millinderin riveissä. Hän johti jonkin aikaa myös omaa kvartettiaan ja onnistui 1937 saamaan kuudeksi jäseneksi kasvaneelle yhtyeelleen kiinnityksen  New Yorkin 52nd Street-kadun, "Swing Streetin", suosittuun Onyx-kerhoon. Sekstettiä alettiinkin pian kutsua tuttavallisesti nimellä "Onyx Club Boys", ja se pääsi levyttämään jo saman vuoden elokuussa.

Yhtyeen muut jäsenet olivat trumpetisti ja sovittaja Charlie Shavers, klarinetisti Buster Bailey, alttosaksofonisti ja myöhemmin Duke Ellingtonin kanssa kauan soittanut Russel Procope, pianisti Bill Kyle ja rumpali O'Neill Spencer.

Laulusolistina sekstetillä oli Maxine Sullivan,  ja ryhmän menestyslevyksi nousi heti swingiksi muokattu skotlantilainen perinnelaulu "Loch Lomond".

Sekstetin musiikki oli kamarijazzia, jossa taidokkaasti esitetyt Shaversin nokkelat sovitukset ja virtuoosinen trumpetinsoitto olivat monien kuuntelijoiden mieleen. Muusikoiden esiintymisasut, usein valkoiset frakit, lisäsivät kokonaisuuden eleganttia vaikutelmaa. Joidenkin mielestä sekstetin musiikillinen sisältö oli kuitenkin vähäistä eikä se vienyt jazzin kehitystä eteenpäin. Mutta toisaalta siinä kuulee kyllä joitain bebop-tyylin piirteitä. -  Osa sen muusikoista oli levyttänyt 1938 myös Billie Holidayn kanssa (Billie Holiday and her Orchestra). Kirby yritti myöhemmin 1940-luvulla päästä taas pinnalle uuden sekstettinsä kanssa, laulusolistina bop-kaudella aloittanut Sarah Vaughan, mutta menestys jäi lyhytaikaiseksi.

Charlie Shavers (1917-71) oli myös merkittävä säveltäjä, jonka kynästä ovat lähtöisin mm. ikivihreät "Undecided" ja "Pastel blue". Edellinen oli lyhyt vastaus Benny Goodmanin sähkeeseen, jossa klarinetisti oli tiedustellut trumpetistin uuden sävellyksen nimeä. "Päättämättömyys" sai myöhemmin sopivan sanoituksenkin, ja kappaleesta on tehty monia instrumentaali- ja vokaalitulkintoja.

Kirbyn sekstetin upeimpia ja edustavimpia levytyksisä ovat mm."Blue skies", "Royal Garden blues" ja "Sweet Georgia Brown". Sen sijaan yhtyeen jazztulkinnat "kevyistä klassikoista" kuten Griegin "Anitran tanssista" ja Dvorakin "Humoreskista" ovat saaneet kipakkaakin kritiikkiä.

Charlie Shaversin kerrotaan sanoneen nauttivansa kuvitellessaan trumpetistikollegojensa ja kilpailijoidensa Eldridgen ja Gillespien ilmeitä, kun nämä näkevät kylpyhuoneissa pistorasian vieressä ohjeen "For Shavers Only".

 

 

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti