Lenny Picket

Vaikka hän on lähes itseoppinut, hän opettaa nyt mm. New Yorkin yliopistossa jazzsaksofonia. Hänen pedagogisia ajatuksiaan leimaavat käytäntö sekä halu välittää omaa osaamista ja kokemusta . Hän on sanonut: "Olisi itsekästä olla jakamatta 30 vuoden aikana keräämääni tietotaitoa, vaikka kyse ei olisikaan aina suurista salaisuuksista." Menestymisessä muusikon ammatissa auttavat myös viisaudet: "Älä koskaan kieltäydy tarjotusta tilaisuudesta, älä myöhästy, äläkä koskaan valita!"  Basisti "Häkä" Virtanen esitti kerran samantapaisen säännöstön,  ehkä ripauksella huumoria ryyditettynä. Siihen sisältyivät: "Pidä tauot taukoina, äläkä "hattuile" tarjoilijalle!" -   Tiedän että mm. Erik Lindström , Ossi Runne, Pentti  Lasanen ja  Markku  Johansso n suhtautuvat Pickettin tapaan avuliaasti lisäoppia ja vinkkejä haluaviin kollegoihin.

Clark "Howlin' Mumbles" Terry

Myös trumpetistiveteraani  Clark "Howlin' Mumbles" Terry (synt. 1920 St. Louisissa, Missourissa) on tehnyt ja tekee vieläkin arvokasta työtä jakaessaan mittavaa osaamistaan ja kokemustaan. Down Beat-lehden lukijaäänestyksessä hänet valittiin vuonna 2000 jazzin Hall of Fame-kategoriaan, varmasti myös panoksestaan arvostettuna ja kysyttynä opettajana. Ansioistaan hänet on kutsuttu Missourin valtionyliopiston kunniatohtoriksi ja nimitetty New Hampshiren yliopiston apulaisprofessoriksi. Mieleeni hän on jäänyt myös erinomaisena luennoitsijana. Terry on tehnyt opetusmateriaaliakin, mm. oppikirjan kiertohengitystekniikasta ja opetusvideoita. Hänellä on mittava muusikkotausta, mistä kertovat mm. hänen lukuisat omat yhtyeensä ja jäsenyydet Charlie Barnetin, Count Basien, Duke Ellingtonin, Quincy Jonesin ja maineikkaan Tonight Shown orkestereissa. Ryhdyttyään 1970-luvulla viemään jazzin sanomaa ympäri maailmaa USA:n ulkoministeriön toimesta Terrystä tuli "Jazz Ambassador".

Clark Terry sanoo  kutsumuksestaan: "I made up my mind that if I ever had a chance to pass on a little of information that might help younger kids, I would do it." (DB 12/2000). Taustalla on hänen omat ikävät muistonsa aloittelevana soittajana, jolloin kokeneemmat neuvoivat häntä tahallaan väärin tai eivät paljastaneet oppejaan ja temppujaan. Tällaisen asenteen kuuluisin edustaja oli New Orleans-kornetisti Freddie Keppard, joka kieltäytyi mahdollisuudesta tehdä 1916 maailman ensimmäinen jazzlevy. Hän pelkäsi tulevansa kopioiduksi, ja siitä syystä hän soitti keikoilla venttiilit nenäliinalla peitettynä, jotta soittoniksit eivät paljastuisi.

St. Louis on tullut tunnetuksi monista etevistä trumpetisteistaan. Eräs oli Miles Davis, jonka ensimmäinen opettaja ja esikuva oli juuri Clark Terry. Terryn vinkkejä trumpetisteille - Dizzykin on tätä painottanut - oli hänen käytännönläheinen viittauksensa pallean ja muunkin lihaksiston tärkeyteen ja koordinointiin hengitystekniikassa: "You won't win the fight unless your ass-hole is tight."

Clark Terry does "Mumbles" on LEGENDS OF JAZZ