Tenoristi Stan (Stanley) Getzin (aikaisemmin Gayetzsky) (1927-1991) ehkä tunnetuin soolo on Woody Hermanin orkesterin kanssa 1948 tehdyllä levyllä "Early autumn". Sen oli säveltäjä-pianisti Ralph Burns muokannut Hermanin ryhmälle laajemmasta teoksestaan "Summer sequence". Seuraavana vuonna Getz oli jo omillaan ja yhtyejohtaja. Hänelle alkoi tarjoutua myös solistivierailuja. Getzin upean saksofoninäänen, melodisuuden  ja lyyrisyyden vuoksi häntä ruvettiin kutsumaan lempinimellä "The Sound", eikä hänen soittotekniikkansa koskaan rajoittanut pursuavien ideoitten toteuttamista.

Stan Getz vieraili useaan otteeseen Euroopassa 1950-luvulla ja konsertoi ensi kertaa maassamme 1958. Näihin aikoihin hän oli asettunut asumaan Kööpenhaminaan, mutta muutti kolmen vuoden päästä takaisin Yhdysvaltoihin. Yhtenä syynä tähän oli tietoisuus, että uudet virtaukset jazzissa olivat uhkaamassa hänen asemaansa ja perinteistä sointujen ohjaavaa ajatteluaan.

Miles Davis ja John  Coltrane olivat kokeilleet menestyksellisesti asteikkoihin pohjautuvaa improvisointia. Levottomuutta ja kateuttakin Getzille aiheutti 1961 erityisesti Coltranen sopraanosaksofonilla tulkitsema "My favorite things", josta tuli yksi myydyimpiä jazzlevyjä. Getz oli pitänyt ykköstilaa Down Beat-lehden suosikkitenoristien sarjassa kymmenen vuotta, Metronomessa jopa vuotta pidempään, mutta Coltrane syrjäytti hänet 1960. Vaaralliseksi kilpailijakseen "Stan the Man"  koki myös Ornette  Colemanin  "free"-tyylin suosion.

Mediajätti MGM, jonka leivissä Getz  oli, yritti suostutella häntä tekemään albumillisen kaupallisia  balladeja. Hän kieltäytyi kuitenkin tästä, mutta onnistui saamaan läpi oman  rohkean ideansa. Yhtiö palkkasi Getzin suosituksesta Benny  Goodmanin  orkesterin entisen sovittajan Eddie  Sauterin  säveltämään häntä varten jousiorkesterille teoksen, jossa tenorisoolot lisäisivät ja täydentäisivät musiikin kudelmaa. Hankkeen nimeksi tuli "Focus" - seitsenosainen sarja - ja orkesterin rungon muodosti jousiyhtye Beaux-Arts Quartet. "Focus" äänitettiin heinäkuussa 1961. Getz pääsi tutustumaan materiaaliin vasta studioon saavuttuaan orkesterin harjoitellessa omaa osuuttaan ja joutui melkein kylmiltään soittamaan soolonsa.  Erityisen kiintoisa on kahdesta otosta yhdistetty "I'm late, I'm late". Tenoristin näkemykset kummassakin osassa ovat erilaiset, ja koko "Focus" osoittaa mestarin hallitsevan niin modaalisen kuin "free"- ajattelunkin.Siitä tuli yksi jazzin historian upeimmista levyistä ja lisäksi myyntimenestys. Getz itse piti sitä laajan ja tasokkaan tuotantonsa parhaimpana. "The record I'm proud of is "Focus". That was one hell of an effort, to match up with those strings with no written music... I listen to that record and feel proud." (Maggin: Stan Getz - A Life in Jazz, Warner Bros. 1996).

Tämän Suomessa harvoin esitetyn teoksen voi nyt kuulla Turku Jazz 40-vuotta juhla- ja levytyskonsertissa Turun konserttitalossa perjantaina 13.3. saksofonisti Jukka  Perkon  ja Turun filharmonisen orkesterin soittamana. Toinen kiintoisa sävellys on konsertin alussa esitettävä Severi  Pyysalon  "Konsertto orkesterille".

Stan Getz and John Coltrane, Tour 1960, Live in Dusseldorf 28.03.1960 with Oscar Peterson, Paul Chambers and Jimmy Cobb

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti