Brittiläisten jazzkerhojen joukossa on eräitä, jotka keskittyvät vain tiettyihin artisteihin, tavallisesti amerikkalaisiin. Yli kymmenen vuotta on toiminut  kuitenkin Sandy Brown Society, joka vaalii skottiklarinetisti Sandy Brownin (1929-1975) muistoa ja julkaisee uudelleen hänen äänitteitään. Sandy Brown mainitaan usein viitattaessa brittien 1950-1960-lukujen "trad boomiin" tai "revival"-jazziin. Siinä pidettiin esikuvana 1900-luvun alun New Orleans-musiikkia, ja sen merkittäviä edustajia olivat "tradin kolme suurta B:tä" yhtyeineen: Ball (Kenny, trumpetisti), Barber (Chris, pasunisti) ja Bilk (Acker, klarinetisti)

Sandy Brownia on luonnehdittu persoonallisimmaksi muusikoksi toista maailmansotaa seuranneessa brittijazzissa. Hänellä oli omaleimainen, helposti tunnistettava, voimakas soittimen ääni, fraseeraus ja rytminen menevyys, draivi. Vaikka hänen yhtyeensä olivat perinteisiä dixieland-kokoonpanoja, niiden ohjelmisto oli suureksi osaksi Brownin ja hänen kanssaan jo koululaisorkesterissa trumpettia

soittaneen Al Fairweatherin sävellyksiä. Brown haki vaikutteita suoraan afrikkalaisesta musiikista, mitä kuvaavat myös joidenkin kappaleiden nimet: "African queen" ja "Africa blues". Hänen yhtyeensä 1955 levyttämä afro-vaikutteinen perinnelaulu "Everybody loves Saturday night" nousi mm. Tanskan "kymmenen kärjessä"-hittilistalle. Vuonna 1957  viikkolehti Melody Maker listasi Brownin levyn "McJazz" jopa kaikkien aikojen 12 tärkeimmän jazzlevyn joukkoon.

Brown syntyi Intiassa, jossa hänen glasgowilainen isänsä toimi joitain vuosia rautatie-

insinöörinä. Perheen palattua Skotlantiin kotikaupungiksi tuli Edinburgh. Kaupungin Royal High Schoolin vuosinaan hän opetteli soittamaan Albert-klarinettia ja perusti ensimmäisen yhtyeensä. Asepalveluksen jälkeen hän ryhtyi opiskelemaan arkkitehdiksi Edinburgh College of Art-koulussa. Musisointi jatkui lukujen ohella, ja ensimmäisen levynsä Sandy Brown teki 1949. Paria vuotta myöhemmin hän esiintyi suuressa konsertissa yhdessä Big Bill Broonzyn kanssa Edinburghin Usher Hallissa, ja 1953 hänet yhtyeineen kutsuttiin soittamaan Lontoon Royal Festival Halliin. Trumpetisti Al Fairweather jäi Lontooseen ja liittyi Cy Laurien trad-bandiin Sandyn palatessa kotiin päättämään opintojaan. Valmistuttuaan hän sai akustiikan suunnittelijan paikan yleisradioyhtiö BBC:ssä ja muutti Lontooseen. Siellä jatkuivat musisointi ja levytykset uudella yhtyeellä, johon liittyi myös vanha soittokumppani Al Fairweather. Viimeisimmän levynsä hän teki 1974 New Yorkissa joidenkin Count Basien entisten muusikkojen kanssa. Aikaisemmissa tallenteissa Sandy Brown on myös tulkinnut uudestaan mm. Scott Joplinin, Cannonball Adderleyn ja Charlie Mingusin sävellyksiä. Hänen klarinetistisuosikkejaan olivat Johnny Dodds, Barney Bigard ja Tony Scott, jonka kanssa hän konsertoi ja jammasi Prahassa 1968.

Hän perusti 1960-luvulla kaksi suunnittelu- ja rakennusyritystä, Sandy Brown Associates ja Sandy Brown MSU. Ne suunnittelivat studiot mm.  Beatles- ja   Rolling Stones-yhtyeille sekä kitaristi Eric Claptonille. Sandy Brown oli myös konsulttina, kun Edinburghin oopperataloa oltiin rakentamassa.  Ollessaan kerran työmatkalla Nigeriassa hän herätti melkoista huomiota poistuessaan koneesta skottiasussa, kilttiin pukeutuneena.. Kun häneltä kysyttiin eräässä tv-ohjelmassa, onko hän mielestään "maailman johtava akustiikan asiantuntija vai huippuklarinetisti", vastaus kuului: "Excuse my arrogance, but do you really believe I'm not the latter?".

Sandy Brown kuoli nojatuoliinsa vain 46 vuotiaana seuratessaan Skotlannin ja Englannin rugby-ottelua. Hänellä oli vieressään viskipaukku.

Just You, Just Me -- Bob Erwig's Band 1995

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti