Muusikko Sven-Erik "Nago" Nygård täyttää torstaina 25.8.2011 kunnioitettvat 80-vuotta, joskin syntymäpäiväjuhliaan hän viettää vasta sunnuntaina.

 

Kutsumanimi Nago syntyi Pietarsaaressa koulun alaluokilla, kun opettaja puhui Novgorodista. Lapset heti välitunnilla huomasivat sanojen yhteyden ja siitä alkaen Sven-Erik on ollut Nago - ei siis mikään Turunmaan saariston kunta. Pietarsaaren kasvatin lähtökohdat musiikkiin olivat hyvin selvät. Kotona kaikki soittivat ja Nagon ensimmäinen soitin oli haitari. Sittemmin nuorukainen kaveriensa kanssa kuunteli Ruotsin radiota sekä Amerikan Ääntä ja jazzin kipinä syntyi sieltä.

Levyjen saanti oli siihen aikaan vaikeata mutta Nago sai hankituksi muutamia levyjä. Count Basien levyllä tenoria soitti Don Byas ja Woody Hermanin iso orkesteri oli yli muiden. Tämän orkesterin työskentelystä poika on sen jälkeen pitänyt. Don Byas taas sai hänet vaihtamaan altosta tenoriin. Sven-Erikin ensimmäinen keikka oli juhannusaattona 1949, Fäbodan lava ja Gunnar Backlundin yhtye. Ja varmasti soitettiin I can`t give you anything but love.

Idea Big Bandista käynnistyi 1953 kotikaupungissa Pietarsaaressa, kun Sven Nygård kutsui koolle nuoria kavereita ja kävi harjoittamaan sekä johtamaan joukkoa. Saman tien hän alkoi kirjoittaa sovituksia isolle

kokoonpanolle. Heti alkuun hän teki 46 sovitusta ja hankki tarvittavat mapit, kun valmiita ei ollut. Toisen, omissa nimissään olleen Big Bandin Sven kokosi 1957-58. Miehitys oli osittain sama kuin edellisen ja keikkoja riitti. Nuorena alkanut BB -toiminta on kantanut näihin päiviin asti ja työ jatkuu sovittajana vahvasti edelleen.

Syksyllä 1957 musiikki vei miehen, jääköön kaikki muu. Vieläkin Nagoa harmittaa muuan hetki kotikaupungissaan. Urheiluliikkeen ikkunassa oli pokaali, jonka hänen oma joukkueensa oli voittanut. Paikallinen Drott oli juuri päihittänyt Suomen Cupissa tuoreen Suomen mestarin HPS:n,

jonka riveissä pelasi myös Kai Pahlman. Harmitti sitäkin enemmän, kun hän oli keikkakiireittensä vuoksi vasta lopettanut, vaikka oli pelannut jalkapalloa poikasesta asti kaikilla tasoilla junioreista edustusjoukkueeseen. Sven oli mennyt ottelun jälkeen pukukoppiin, jutellut ja sieltä he lähtivät Kaitsun kanssa jammaamaan.

Vuosi 1958 merkitsi todellista irtiottoa musiikin puolelle ja keskittymistä siihen kokonaan. Kovan keikkakesän jälkeen Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan sävellystä ja musiikin teoriaa Nils-Eric Fougstedtin johdolla. Samalla tuli muutto Helsinkiin. Joku muistaa, että Nago ei osannut suomen sanaa tullessaan. Keikat alkoivat

opiskelun lomassa ja koko 1960- luku kului bandissa, jota johti Ossi Runne. Kaksi iltaa viikossa Kirjalla ja viikonloput maaseudulla. Neljän vuoden opiskeluaikaan mahtui TV- soittoa, levytyksiä ja sovitustyötä. Radion Tanssiorkesteri oli yksi työmaa, soittoa ja sovittamista.

Kun Ossi siirtyi TV-hommiin, joutui Sven-Erik tienhaaraan, josta uusi väylä avautui samalla. Jo kaksi vuotta häntä oli houkuteltu koulumaailmaan musiikinopettajaksi. Koko 1970- luku vierähti Espoossa Iivisniemen/ Kaitaan koulun musiikinopettajana. Hän opetti myös Espoon Musiikkiopistossa ja niiltä ajoilta juontaa yhteistyö Antti Sarpilan kanssa. Tätä aikaa seurasi 14 vuotta musiikinopena Sipoon keskustaajamassa Nikkilässä, josta pääsy eläkkeelle koitti 1994. Sipoon kauteen kuuluu myös hieno lauluyhtye Sibb`birds, tyttöjä kaikki ja svengaavaa evergreeniä oikealla jazzin otteella. Nago treenasi heidät, säesti heitä ja keikkoja alkoi olla mukavasti. Heistä ehkä tunnetuimmaksi on noussut Rose-Marie Backström. Nago oli erittäin pidetty ja mukaansa tempaava musiikinopettaja.

Eläkevuosinaan Sven-Erik Nygård on johtanut monia Big Bandeja ja tehnyt heille lukuisia sovituksia. Näitä ovat Mosabacka BB, Grani BB, Ladies First Big Band sekä hänen ikiomansa Not So Big Band. Granin vuosilta voi sanoa hänen löytäneen Bianca Moralesin. LFBB taustavoimiin Sven on kuulunut kauan ja tehnyt heille mahtavia sovituksia. Not So BB taas on aivan hänen käsialaansa. Nago sanoo, että kun on pitkän työrupeaman touhunnut koulumaailman ja opiskelijoiden parissa, haluaa näin eläkkeellä päästä vähän helpommalla. Not So on ryhmä, jolle ei tarvitse selittää miten joku fraasi pitää soittaa. Bandin nimi viittaa siihen, että puhallinsektiot eivät ole täysiä mutta musiikki soi hienosti. Kaikkiaan Nagon tietokoneella on kuulemma sovituksia uskomaton määrä, yli 3000 erilaista ja uusia syntyy.

Nago on saanut ansioistaan mm. Classic Jazz-yhdistyksen Armstrong-palkinnon v. 1999 ja Suomen Big Band-yhdistyksen Count Basie -mitalin v. 2003. Lisäksi hänet nimettiin Suomen Jazzlegendaksi n:o 9 vuonna 2005.

Muusikkona ja tenorisaksofonistina Nygård edustaa Ben Webster-Don Byas linjaa. Saksofonin ääni on lempeä ja selvästi voi tuntea, että soittajan sielu ja sydän ovat mukana. Pasunisti- ystävä ja bandikaveri kertoo, että kun he nykyään käyvät keikoilla Nagon kanssa HYMY- yhtyeellä mm. palvelutaloissa, ovat ohjelmassa myös Nagon omat sävellykset, sellaiset kuin Kontulan Kreivi ja Otetaanpas Pienet Humpat. Nago pitää myös kirkkokonsertteja omalla pikkuyhtyeellään. Henkilönä sympaattinen Sven- Erik Nygård on rauhallinen ja salaviisas humoristi, jonka nuoruudenaikaiseen jalkapalloon joku velikulta liittää myös painiharrastuksen. JASOn kanssa häntä on nähty ja kuultu myös täällä kaakossa. Taavetissa sekä tenoristina että Jason kapellimestarina Raimo Henrikssonin ollessa toisella keikalla.

Jazzrytmit- lehden väki ystävineen onnittelee päivänsankaria!

 

Jaa tämä Twitter Myspace Digg Yahoo Netvouz Spurl Googlize this Blinklist Facebook Tee PDF Tulosta S-posti